Osaamista riittää

12

Esittävää Antti Pesosen teos Pupu on pienieleinen, mutta samalla se luo katsojalle vahvan tunnelman.

Olli Sorjonen

Näyttelyt

Reaktio – Taideyhdistys Harhan yhteisnäyttely

Maija Keränen, Suvi Palosaari, Lasse Pyykkö, Juha Kettunen, Antti Raatikainen, Hanna Niemiaho, Ville Uotila, Riikka Mattinen, Henna Onnela, Antti Pesonen, Aleksi Martikainen ja Anni Arffman.

Galleria Harha 29. marraskuuta saakka.

Pienen Galleria Harhan kaksivuotisjuhlanäyttelyyn on ahtautunut 12 taiteilijaa. Kaikki osallistujat ovat melko nuoria taidemaailman toimijoita.

Näyttelyn taiteilijoiden taso on sen verran korkea, että syytä juhlaan tosiaan on. Tekniikat vaihtelevat veistämisestä grafiikkaan, pääpainon ollessa kuitenkin maalaamisessa. Abstrakteja tai ei-esittäviä teoksia näyttelyssä on jonkin verran, mutta nuoren taiteen parissa voisi päätellä olevan vallalla esittävän taiteen trendi.

Abstraktin puolelle kurottelevista teoksista selkeimmin esiin nousee Lasse Pyykön ekspressionistinen sekatekniikkatyö Kaikkien aikojen salaisuudet. Teoksen muodoissa ja rytmissä on jotain Leena Luostarisen maalaukset mieleen tuovaa. Teoksessa on nähtävissä myös jäänteitä esittävästä aiheesta, mahdollisesti enkelistä tai jostain muusta ikiaikaisesta.

Ville Uotila tutkiin värien ja muotojen välistä suhdetta konstruktivistisessa öljyvärimaalauksessaan Värit reagoivat. Maalauksen muoto on tiukka, mutta värimaailma hieman tunkkainen. Myös Antti Raatikainen kokeilee taitojaan ”abstraktikkona” hauskalla ja tyylisuunnan perinteitä kunnioittavalla kollaasillaan Punaviinirattaat.

Pronssinen hymy

Näyttelyn ainoasta veistoksesta vastaa Riikka Mattinen. Hänen samaan aikaan humoristisessa ja raadollisessa teoksessaan Ikuinen hymy nähdään pronssiset hampaat vesilasissa. Veistoksen lisäksi Mattiselta on näyttelyssä kaksi maalausta: Kun yhdestä tulee monta ja Kun kahdesta tulee yksi. Nimien ontuvuudesta huolimatta teokset ovat näyttelyn parasta antia. Mattinen yhdistää vahvoilla väreillä maalattuihin pienikokoisiin maalauksiinsa oivaltavasti nuppineuloja, lisäten näin teoksiinsa kolmannen ulottuvuuden. Mattisen teokset ovat kaikki tasapainoisia ja valmiita.

Lähiaikoina kuvataiteilijaksi valmistuvalle Mattiselle voi povata mielenkiintoista uraa.

Antti Pesonen vakuuttaa teoksellaan Pupu. Öljyvärimaalauksessa nähdään vaativasta näkökulmasta kuvattu hetki bussissa. Ihmisistä nähdään vain takaraivot.

Maalauksen tasaista rauhaa rikkoo yhdessä tuolissa istuva pinkki pupu. Teos on hyvin pienieleinen, mutta onnistuu luomaan vahvan ilmapiirin ja tunnelman. Värimaailma on utuinen ja arkisen kaunis.

Myös Anni Arffman, Juha Kettunen, Henna Onnela ja Maija Keränen vakuuttavat maalauksillaan, vaikka eivät ikimuistoisia taide-elämyksiä tarjoakaan. Aleksi Martikainen puolestaan tuo jälleen näytille vitsikkäitä viiksiään. Suvi Palosaari ja Hanna Niemiaho jäävät teoksillaan hieman paitsioon kovatasoisessa näyttelykokonaisuudessa.

Näyttely on vahva osoitus joensuulaisen kuvataiteen hyvästä nykytilasta, vaikka kaikki teokset eivät täysiä napakymppejä olekaan. Sekä Galleria Harhalle että Taideyhdistys Harhalle on selkeä paikka ja tarve Joensuun taidekentällä.