Vaatimattomuus kaunistaa ikoniakin

Salo
Marjatta Hietaniemi

Salon taidemuseo Veturitallissa on esillä Petroskoissa toimivan Karjalan Tasavallan taidemuseon ikoneita. Ikonit, jotka ovat osa lähes kolmetuhatta ikonia käsittävästä kokoelmasta, edustavat valtaosaltaan itäisen ikonitaiteen pohjoista perinnettä. 1500-1800-luvuilla maalatut kuvat ovat yleensä nimettömien mutta taitavien ja persoonallisten kansanmestareiden maalaamia.

Muinaiskarjalaisten, vaatimattomiin olosuhteisiin tehtyjen ikonien ominaisuuksiin kuuluvat maanläheiset okran ja punaisen sävyt. Myös tummaa sinistä on käytetty etenkin maailmankaikkeuden kuvaamiseen. Koristeelliset, kansanomaisesti maalatut ikonit ovat useimmiten riisattomia. Ominaista on niin ikään oman alueen pyhien esiintyminen kuvissa.

Lähes identtisiä toistensa kanssa ovat Tihvinän Jumalanäidin ja Smolenskin Jumalanäidin tiennäyttäjän ikonit. Niissä sädekehän ympäröimä Maria pitelee lastaan toisella kädellä.Toinen käsi on kohonnut kanoniseen rukousasentoon. Vladimirin Jumalanäiti tunnetaan myös nimillä Armahtavainen Jumalanäiti tai Hellyyden Jumalanäiti. 1500-luvulta peräisin olevassa ikonissa Jumalanpoika tietää tulevan kohtalonsa ja lohduttaa äitiään.

Maailmankaikkeus
mukana

Suosikkini näyttelyssä on 1700-luvulta peräisin oleva Zosiman ja Savvatin ikoni. Siinä Solovetskin luostarin perustajat pitävät käsissään perustamansa luostarin pienoismallia. Heidän yläpuolellaan on Jumalanäidin kuva. Erityisen ihastunut olin kuvapinnan harmoniseen ja symmetriseen jakautumiseen kuva-aiheiden kesken. Myös nykytaiteestakin tuttu niukka värimaailma teki katsojana vaikutuksen.

Komeimpia ja kookkaimpia näyttelyssä olevista on liturgisissa toimituksissa käytetty Deesis-rivistön ikoni, joka esittää Pelastajaa voimissaan. 1600-luvulla maalattu ikoni on peräisin Muurmanskin alueelta, Kodvan kylästä. Keskellä Kristus istuu läpinäkyvällä valtaistuimella. Sinisen ympyrän kehän täyttävät taivaan voimat. Uloimpana, punaisessa kehässä ovat evankelistat symboleineen.

Kiinnostaviksi karjalaiset ikonit tekee vaatimattomat olosuhteet, joihin ikonit tehtiin. Pienissä, talvisin usein lämmittämättömissä kirkoissa kultavärein maalatut ikonit eivät olisi säilyneet. Suurikokoiset ikonit eivät taas olisi niihin mahtuneet. Pikkuruisimmissa tsasounissa ikoniseinä oli kutistettu yhteen riviin. Toisaalta juuri tällä alueella ortodoksinen kulttuuri sai vapaasti kehittyä. Myös seudun ikonit saivat vuosisatojen kuluessa säilyä suurten ikoninmaalauskeskuksiin kantautuvista länsimaisista vaikutteista. Kansallisaarteeksi ne tekee juuri niissä esiintyvä puhdas paikallisuus.

Salon taidemuseo Veturitallin näyttely Pyhä kuva on avoinna 14.10. saakka.