Koiratkin jo osa digitaalista maailmaa

Sari Vanninen

Marraskuun lopussa ilmestyneessä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) raportissa Nykyaikaa etsimässä harmiteltiin Suomen putoamista tietoyhteiskuntakehityksen kärjestä. Hyvässä muistissa ovat vielä 1990-luvun glorian vuodet. Tuolloin tieteen rahoittaminen nousi Suomessa maailman kärkikastiin, ja etenkin teknologisessa kehityksessä maa Nokian vetämänä nousi edelläkävijöiden joukkoon. Maailmalle levisi mielikuva Suomesta, jossa kaikki puhuvat kännykkään. Nokian mainoslause connecting people kuvasi osuvasti ajanhenkeä.

Tänä päivänä puhuminen tietoyhteiskunnasta kalskahtaa vanhentuneelta. Nyt on muodikasta puhua digitaalisesta yhteiskunnasta.

EVA:n raportissa digitaalisuuden veturiksi huudetaan valtiota. Se on uutta, onhan kysymyksessä elinkeinoelämän puolestapuhuja. Oma järkensä ajatuksessa kuitenkin on, jos tavoitteena on, että kaikki kansalaisten palvelut ovat vaikkapa yhden www-osoitteen takana. Kysymys on siis valtaosin palveluista, joita valtio ja kunnat tuottavat. Se on perusarkkitehtuuria, jonka varaan digitaalinen yhteiskunta rakentuu.

Tällä hetkellä digitalisaatio on johtanut lähinnä sekavaan tilanteeseen. Esimerkiksi sähköistä potilasarkistoa on rakennettu koko vuosikymmen, eikä valmista ole näköpiirissä. Kysymys on ihmisiä koskevista terveystiedoista, joihin hoitavan lääkärin pitäisi päästä käsiksi mistä tahansa sairaalasta tai terveysasemalta käsin. Nykyisin näin ei tapahdu, sillä sairaanhoitopiirit ja pienemmätkin yksiköt ovat rakentaneet omanlaisensa tietojärjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään.

Kuntien palveluiden osalta kuntalaiset verkossa ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Suomessa on kuntia, joiden verkkosivut lähinnä esittelevät kunnan kauniita maisemia, ja on kuntia, joista kuntalaiset löytävät helposti tarvitsemansa informaation.

Ihannetilanne olisi, että kuntalainen voisi vaikkapa valtion ja kuntien palvelusivuilla itse olla omien asioidensa hoitaja: esimerkiksi lähettää sähköisesti päivähoitoanomuksen, rakennuslupa-anomuksen, varata hammaslääkäriajan, hakea Kelan korvauksia tai vaikkapa asumistukea. Ihmisen tarvitsema palveluvalikko byrokratiaviidakossa on melkoinen, joten ainakin navigointi viidakossa pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi.

Koirien maailmassa digitalisointi on jo tehty. Suomen kennelliitto pitää rekisteriä liittoon rekisteröidyistä koirista. Vuosittain Suomessa rekisteröidään noin 44 000 puhdasrotuista koirapentua.

Kennelliiton Oma koira -palvelu on liiton jäsenille tarkoitettu sähköinen palvelu, jossa voi hoitaa omat jäsenyysasiat sekä koiraan liittyvät asiat: pentuerekisteröinnit, omistajailmoitukset, valionarvohakemukset ja vaikkapa koiran kuolleeksi ilmoittamisen. Palvelusta löytyvät muun muassa koiran terveystulokset sekä jalostustiedot. Verkkopankin kautta voi hoitaa erilaisia koiratoimintaan liittyviä maksuja. Tunnistautuminen palveluun tapahtuu ensimmäisen kerran verkkopankkitunnusten kautta.

Siis se, mistä ihmisten maailmassa vasta haaveillaan, on jo valmiina koirien digitaalisessa maailmassa.

Kirjoittaja on Karjalaisen toimituspäällikkö.