Suomi tarvitsee sulutusaseita rajalle

Puolustuksen uskottavuus on turvallisuutemme kannalta ensiarvoinen asia. Uskottava eli riittävän vahva puolustus on parasta sotien ennaltaehkäisyä. Maailmanhistoria on opettanut, että heikkous vetää puoleensa valloittajia. Toki myös sotavoimalla uhoaminen lisää kriisien riskiä.

Puolustuspolitiikkamme on perustunut vahvaan puolustamisen kykyyn ja haluun. Yleinen asevelvollisuus on kertonut korkeasta puolustushalusta. Kalustohankinnoilla on ylläpidetty kykyä.

Pieni maa ei koskaan pysty aseistautumaan kuten naapurin suurvalta. Niinpä kalustohankintojemme pitää perustua tehokkuuteen. Suuri asevelvollisuusarmeija, kohtuullinen asekalusto ja kyky sulkea alueita esimerkiksi miinoituksella on ollut itärajamme puolustuksen ydin. Tulevaisuudessa ehkä myös sotilaallinen liittoutuminen vahvistaa puolustustamme.

Suomi on päättänyt luopua jalkaväkimiinoista niin sanotun ”kansainvälisen paineen” takia. Jalkaväkimiinoja on pidetty tuomittavina, koska niitä on jäänyt sotatantereille ja ne ovat surmanneet myöhemmin syyttömiä siviilejä.

Suomelle miinapäätös oli huono. Miinankäyttötapamme poikkeaa Aasiassa, Afrikassa ja Balkanilla nähdystä miinojen summittaisesta kylvämisestä. Suomen armeijan miinankäyttö perustuu tarkkaan karttamerkintään, jolloin miinat voidaan kerätä myöhemmin pois.

Jos kansakunta joutuisi taistelemaan olemassaolostaan, passiivisia sulutusaseita tarvittaisiin pitkällä yli 1 300 kilometrin itärajalla. Miinojen korvaajaksi on ajateltu rypäleaseita. Nyt nekin ovat menossa kansainväliselle kieltolistalle.

Rypäleaseet ovat ammuksia, jotka levittävät pienempiä ammuksia maastoon. Arviolta viisi prosenttia näistä tytärammuksista jää maastoon, jolloin ne ovat vaaraksi siviileille.

Yli sadan maan edustajat hyväksyivät keskiviikkona Irlannissa sopimusluonnoksen, jonka mukaan rypäleammukset tuhotaan kahdeksan vuoden kuluessa. Suomen edustaja oli hyväksymässä luonnoksen.

Suomen on pidettävä huolta puolustuskyvystään. Rypäleasesopimuksesta tulee tiukka, mutta se sallii ilmeisesti sellaiset rypäleaseet, jotka esimerkiksi tuhoavat itsensä tietyn ajan kuluttua. Sopimus siis kieltää nykyiset rypäleaseet mutta sallii uudentyyppiset.

Suomessa on ollut kaksi linjaa miina- ja rypäleasekysymyksessä. Ulkoministeriön ja presidentin linjana on ollut näiden kieltäminen. Puolustusvoimat halusi säilyttää maamiinat ja tarvitsee nyt rypäleaseet.

Dublinin sopimus julkistetaan tänään. Sen jälkeen se menee osallistujamaiden hallitusten harkittavaksi. Suomen hallituksen on tarkkaan harkittava, onko sopimusta mahdollista tai järkevää allekirjoittaa. Maamme puolustusta ei sopimuksessa saa vaarantaa.

Johtavat rypälepommien valmistajat Yhdysvallat, Venäjä Kiina, Israel, Intia ja Pakistan eivät ole Dublinin sopimuksessa mukana.