Viisas paneutuu kiinalaiseen kulttuuriin

Pekka Sitari

Joensuun seudun kansalaisopiston kevään 2010 opintomahdollisuuksissa on päivän mittainen kurssi otsikolla ”Onnistu liikesuhteissa kiinalaisten kanssa”. Kurssin järjestäminen kertoo, että kansalaisopisto on erittäin hyvin perillä ajan ilmiöistä. Juuri nyt nimittäin näyttää siltä, että Kiina on ottamassa johtavan roolin kansainvälisessä bisneksessä.

Muutama päivä sitten uutiset kertoivat, että Keski-Aasian suurin kaasuntuottaja Turkmenistan on avannut kaasuputken Kiinaan. Putki on vedetty Uzbekistanin ja Kazakstanin kautta välttäen Venäjän aluetta. Turkmenistanin presidentti on ylistänyt putkea ja katsonut sen talouden ja politiikan voitoksi. Putki symboloi entisten Keski-Aasian neuvostotasavaltojen irtautumista Moskovan vaikutuspiiristä ja yhteistyötä Pekingin kanssa. Samalla Kiina saa kipeästi kaipaamaansa energiaa.

Mielenkiintoista on seurata, miten Turkmenistanin ratkaisu vaikuttaa tulevaisuudessa Länsi-Euroopan energiansaantiin. Toiveissahan on ollut vetää kaasuputkia Keski-Aasiasta Euroopan ytimeen myös ohi Venäjän.

Näiden uutisten nippuun sopii hyvin kiinalaisten kiinnostus ruotsalaista autoteollisuutta kohtaan. Vaikka kiinalaisten keksintöjen historia on pitkä ja kunniakas, maassa on aina myös tiedetty, ettei pyörää kannata keksiä uudelleen. Tunnetun ja hyvätasoisen ruotsalaisen autoteollisuuden osaamisesta on varmasti hyötyä kiinalaiselle autoteollisuudelle sen lähtiessä valloittamaan maailmaa.

Jo jonkin aikaa on läntisissä teollisuusmaissa seurattu huolestuneina Kiinan panostusta Afrikkaan. Moni Afrikan maa saa kiittää kiinalaista rahaa useista tärkeistä hankkeistaan. Kiinalaiset ovat ajaneet länsimaalaisista ohi myös siksi, että he eivät joka käänteessä puhu ihmisoikeuksista ja muista kiusallisista aiheista. Bisnes on kiinalaisten kanssa bisnestä ja moraalikysymykset moraalikysymyksiä, joita ei esitetä kauppakumppanille vastattavaksi.

Kiinalaiset myös hallitsevat miellyttämiskuviot. Jokin aika sitten he kutsuivat Afrikan maiden johtajat Pekingiin, jossa näille järjestettiin kaikkien aikojen vastaanotto. Kun Euroopassa vieroksutut afrikkalaisjohtajat astelivat punaista mattoa myöten tarkastamaan suurta kunniakomppaniaa, heille iskostui nopeasti mieleen, missä todelliset ystävät olivat.

Suomalaiset ovat nopeita oppimaan. Kun suomalainen ministeri käy Kiinassa, ihmisoikeudet eivät ole agendan kärkipäässä – jos listalla ollenkaan. Jo vuosia sitten tämä kiusallinen aihe ohitettiin entisen ulkoministerin kertoman mukaan siten, että keskustelun aluksi todettiin lyhyesti, mitä mieltä Suomi on ja mitä mieltä Kiina. Sitten siirryttiin varsinaiseen asiaan. Suomen ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut vähitellen. Lisääntynyt on myös kulttuuriyhteistyö. Onpa kiinalaisen oikeuslaitoksenkin kehittämisessä otettu oppia Suomesta.

Kiinalainen pääoma etsii sijoituskohteita. Uskaltaisin ennustaa, että jonkin ajan kuluttua jokin tärkeä suomalainenkin yritys on siirtynyt kiinalaisomistukseen. Eteensä katsova nuori suomalainen aloittaa nyt kiinan kielen ja kiinalaisen kulttuurin opiskelun. Kenties kiina voisi olla kouluissamme ensimmäisten vieraiden kielten joukossa.

Kirjoittaja on lehdistöneuvos ja Karjalaisen eläkkeellä oleva päätoimittaa.