Mahtava meininki meneillään

Tämän portin läpi Euroopan suurimmille festareille pääsee. Kuvat: Pasi Puistola

Hukassa? Etsi tästä mielipidettä.

Heli Pottonen

Tsiiket? Mikä Siketti? Kuulin vastaavanlaisia kysymyksiä tiuhaan viime kesänä, kun kerroin matkustavani Sziget-festivaaleille Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin.

Harva suomalainen on edes kuullut Szigetistä, vaikka se on Keski-Euroopan suurin rockfestivaali.

Suomalaisille tutumpi on Kööpenhaminassa järjestettävä Roskilde. Kuitenkin Sziget on yli 400 000 kävijällään lähes neljä kertaa Roskildea isompi.

Bändejä Szigetissä esiintyy noin 800, kun Roskildessa määrä on 160. Tästä huolimatta Szigetin hintataso on Itä-Euroopan maille tyypilliseen tapaan säilynyt kohtuullisena. Telttamajoituksen sisältävä lippu maksaa tänä vuonna 150 euroa. Roskildessa samasta paketista joutuu pulittamaan 200 euroa.

Juhla-alueena
kokonainen saari

Elokuinen Sziget-festivaali on järjestetty jo yli viidentoista vuoden ajan aivan Budapestin keskustan tuntumassa sijaitsevalla Obudai-saarella. Unkarin kielen sana sziget tarkoittaakin suomeksi saarta.

Keskellä Tonavaa sijaitseva saari on varattu yhdeksi kesäiseksi viikoksi kokonaan festivaalin käyttöön. Saarta kiertää asvaltoitu tie, jota pitkin henkilökunta liikkuu autoilla ja mopoilla. Muuten he eivät ehtisi useita kilometrejä pitkällä saarella minnekään. Alueen kartta pysyy tiukasti kädessä kokeneemmillakin Sziget-kävijöillä.

Festivaalialueella on noin 30 musiikkilavaa, joista suurin osa on omistettu tietylle musiikkityylille: maailmanmusiikilla on oma lavansa, samoin metallilla, tanssimusiikilla, jazzilla ja bluesilla.

Isoimmat tähdet nähdään päälavalla, jonne kipuavat tänä kesänä muun muassa Nine Inch Nails, Chemical Brothers ja Faithless. Suomalaisista bändeistä Budapestissa nähdään ainakin Hanoi Rocks ja Värttinä.

Suomen festarit,
ottakaapa mallia

Valtavilla festareilla voi tehdä paljon muutakin kuin nauttia musiikista. Suuren maailman kekkereillä voi vain pohtia, mitkä aktiviteetit rantautuvat myöhemmin Suomen kesäjuhlille.

Perinteisen benjin lisäksi Sziget-alueelta löytyy huvipuistolaitteita, mutapainia, rodeota, taidenäyttelyitä, näköalatorni ja paljon muuta.

Krääsäkojut muodostavat käytännössä kokonaisen ostoskadun. Vaatteiden ja korujen hinnat ovat suomalaiseen makuun erittäin edulliset, vaikka niihin onkin lisätty pieni festarilisä. Samoja tuotteita voi saada Budapestin keskustasta vieläkin halvemmalla.

Ostoskojujen lisäksi aluetta koristavat erilaiset kahvilat ja baarit. Festivaali muistuttaakin enemmän kaupunkia kuin suomalaista rymyfestaria. Ihmiset käyskentelevät alueella rauhallisesti. Jos joku istuu maassa ruokailemassa, häntä katsotaan kieroon. Szigetissä ruokakojujen edessä on
ateriointia varten pöydät ja tuolit.

Suomalaisilta festareilta tuttu humoristinen pukeutuminen puuttuu siististä Szigetistä lähes tyystin.

Tapasin viime kesänä Szigetissä kaksi suomalaistyttöä, jotka olivat pukeutuneet hienoihin agenttiasuihin. Heitä hävetti, koska he poikkesivat joukosta kuin – no, suomalainen festivaalivieras.

Ämpärillinen
Sex on the Beachia

Aivan vieras Sziget ei siis suomalaisille ole. Joka vuosi juhlille osallistuu muutama sata suomalaista. Suomesta järjestetään Szigetiin jopa pakettimatkoja.

Jos haluat viikon aikana kuulla suomenkieltä, ota suunnaksi päälavan läheisyydessä sijaitseva baariteltta Zen Cafe. Teltta on muodostunut suomalaisten epäviralliseksi kohtaamispaikaksi. Zen Cafella näet todennäköisesti myös viikon ainoat sammuneet.

Kaikkiaan festivaalialueella näkyvästi päihtyneet ihmiset voi laskea yhden käden sormilla. Tämä on ihme, koska Szigetin alkoholipolitiikka on erittäin vapaata.

Anniskelupisteitä on 74, eli käytännössä joka kulmalla. Baariteltoista voi ostaa perinteisen oluen ja siiderin lisäksi viskiä, viiniä ja kirkkaita viinoja. Alueella myydään myös drinkkejä.

Yksi Szigetin viehättävä ominaispiirre liittyykin juuri niihin. Drinkkinsä voi nimittäin ostaa hiekkalaatikkoämpärissä. Suurimman ämpärin vetoisuus on yli kolme litraa. Soikon hinta on 20–30 euroa.

Rajattuja anniskelualueita Szigetissä ei ole. Tuoppinsa saa kuljettaa vaikka päälavan eturiviin, jos onnistuu pitämään sen pystyssä.

Vapauden tuloksena
ei rähinöitä

Juuri vapaus on yksi Sziget-festivaalin perusperiaatteista. Telttansakin alueella saa pystyttää mihin tahansa, vaikka päälavan taakse.

Ensikertalaista hieman hirvittää, kun porteilla laukkuja ei edes avata. Pulloja ei nuuhkita, saati kaadeta maahan. Silti jättimäisillä festivaaleilla on äärimmäisen vähän järjestyshäiriöitä.

Itse en nähnyt viikon aikana yhtäkään tappelua tai uhkaavaa tilannetta. Järjestelyt toimivat kautta festivaalin hyvin. Vessojakin on runsaasti eikä niihin ole jonoja. Suomalaiselle tämä kaikki on ihan uutta.

Szigetin jälkeen minun on ollut helppo vastata kysymykseen, mitä ottaisin mukaani autiolle saarelle. Puoli miljoonaa ihmistä, muutama sata bändiä ja kosolti hyvää meininkiä – ja hups, siinähän se Sziget jo onkin.

Sziget, Budapest, 8 – 15.8.2007