Itsemurhia selvästi huippuvuosia vähemmän

Joensuu
Markku Liikamaa

Suomalaisten itsemurhat ovat sitten synkimpien vuosien vähentyneet selvästi. Tilastokeskuksen pitämän kuolemansyytilaston mukaan vuonna 1990 peräti 1 520 ihmistä päätti elämänsä oman käden kautta. Vuonna 2005 itsemurhan tehneitä oli jo alle tuhat, 997, kolmanneksen vähemmän kuin itsemurhien huippuvuonna.

Myös Pohjois-Karjalassa suunta on ollut sama. Vuonna 2005 itsemurhan teki enää 33 pohjoiskarjalaista, kun 1980-luvun lopulle ja vielä 1990-luvun alkupuolellekin sattui vuosia, joina itsemurhien määrä oli maakunnassa jopa kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Itsemurhan tekee yleensä mies. Viimeisen runsaan 20 vuoden aikana itsemurhan tehneistä 75–80 prosenttia oli miehiä. Tilastoissa näkyy joitakin poikkeusvuosia. Merkittävin poikkeama osuu vuoteen 2005. Tuona vuonna miesten osuus oli 72,8 prosenttia. Pohjois-Karjalassa miesten osuus on ollut jopa keskimääräistä suurempi.

Vuosina 1985–2005 itsemurhan teki noin 27 000 suomalaista. Eniten itsensä surmanneita ikäryhmässä 40–44-vuotiaat, yhteensä 3 200.

Kännykkäkin saattaa
olla pelastaja

Useissa itsemurhatutkimusprojekteissa mukana ollut professori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta löytää useita selvittäviä tekijöitä itsemurhien selvään vähenemiseen Suomessa ja muuallakin Euroopassa.

– Yksi selittävä tekijä, joka yhdistää kaikkia niitä maita – Suomea, Ruotsia ja Keski-Euroopan maita –, joissa itsemurhien määrä on vähentynyt, on depression aiempaa varhaisempi havaitseminen ja parempi hoito.

Lönnqvist nostaa esille myös toisen itsemurhien määrää mahdollisesti vähentäneen tekijän, uuden teknologian ja sen sovellukset internetin ja kännykän. Asiaa tosin ei ole tutkittu, mutta hän muistuttaa niiden mahdollistavan ihmisille muutostilanteissa aivan uudenlaisen suojaverkon.

– Aiemmin siellä mökissään epätoivoaan yksinään murehtinut ihminen saattaa nyt ”kilauttaa kaverilleen”. Se voi ratkaisevalla hetkellä selvittää koko ongelman ja itsetuhoajatukset väistyvät, hän sanoo.

Kasaumia varsinkin
Itä-ja Pohjois-Suomessa

Lönnqvist on tutkinut itsemurhia nelisenkymmentä vuotta. Aina silloin tällöin hän törmännyt itsemurhakasaumiin.

– Kasautuminen on ollut tyypillistä Itä- ja Pohjois-Suomessa, Suomussalmi viimeisimpänä. Tyypillistä itsemurhakasauma on myös nuorten ja ja nuorten aikuisten keskuudessa, kun itsetuhopotentiaali kanavoituu malliesimerkin kautta, hän sanoo.

Ehkä jostain tällaisesta mallitoimimisesta oli kysymys kesäkuun alkupuolella myös Joensuussa. Varsinkin internetin keskustelupalstoilla kohistiin juhannuksen tienoilla kahden nuoren – pojan ja tytön – itsemurhasta. Toisensa tunteneet parikymppiset nuoret kiipesivät Pielisjoen rannalle rakenteilla olevan 12-kerroksisen kerrostalon ylimpiin kerroksiin ja hyppäsivät kuolemaan.

Lönnqvist sanoo, että korkealta hyppääminen on yksi yleisimmistä nuorten miesten ja naisten itsemurhamenetelmistä.

Joensuun poliisi vahvistaa, että poliisi teki juhannuksen alla kahtena perättäisenä viikonloppuna kaksi kuolemansyyntutkintaa juuri kyseisellä kerrostalotyömaalla.

Lue lisää sunnuntain Karjalaisesta.