Luonnonmuistomerkkien määrää ei tiedä tarkasti kukaan

Rummukkalan erikoinen petäjä kaadettiin keväällä huonon kunnon vuoksi. Kuva: Timo Paakkunainen

Outokumpu, Polvijärvi
Timo Riistaniemi

Luonnonmuistomerkkinä voidaan rauhoittaa elävää ja kuollutta. Elävistä kohteista voidaan luonnonmuistomerkiksi nimetä yksittäinen puu tai puuryhmä. Laki kirjaa niin elävän kuin elottoman luonnonmuistomerkin tuntomerkeiksi sen kauneuden, harvinaisuuden, maisema-arvot tai tieteellisen merkityksen.

– Erikoisia ja säilytettäviä arvoja on löydetty kaikista meillä kasvavista tavanomaisista puulajeista. Myös joitakin muinaisrantoja ja erikoisen harvinaisten kasvien kasvupaikkoja on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä, ympäristöministeriön ylitarkastaja Matti Osara kertoo.

Elottomista kohteista voivat rauhoituksen turviin päästä kivet ja siirtolohkareet.

– Hyvin tyypillisiä luonnonmuistomerkkejä ovat hiidenkirnut, Osara jatkaa.

Aiemmin rauhoituspäätös haettiin lääninhallitukselta, joka piti tarkkaa kirjaa näistäkin hallintotoimista. Luonnonsuojelulain muutos 1990-luvulla muutti käytäntöjä, ja päätösvalta siirrettiin kunnille.

– 1990-luvun alussa juuri ennen lainmuutosta luonnonmuistomerkkejä oli koko maassa noin 2 000, Osara kertaa.

Nyt kunnista tulee alueellisiin ympäristökeskuksiin harvakseen tietoa uusista luonnonmuistomerkeistä tai olemassa olevien muistomerkkien lakkautuksista. Rauhoitettukin puu kun kuolee aikanaan.

– Pahoin pelkään, että nyt on tapahtunut tietokatkos, Osara jatkaa.

Ministeriössä on ollut alustavaa puhetta siitä, että kuntia pyydettäisiin tekemään tilannekatsaus oman alueensa luonnonmuistomerkeistä, jotta valtakunnalliset tiedot saataisiin ajan tasalle.

Lähempänä sataa
kuin viittäkymmentä

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen biologi Sirkka Hakalisto tuntee Matti Osaran kuvaileman tietokatkoksen. Hakalisto arvaa varsin hyvin maakunnan luonnonmuistomerkkien määrän.

– Luulisin, että lukema on lähempänä sataa kuin 50:tä. Enimmäkseen ne ovat puita, mutta joukossa on myös aallonmerkkikallioita ja siirtolohkareita, Hakalisto arvelee.

Tarkemmassa laskennassa ilmenee, että luonnonmuistomerkkejä on Pohjois-Karjalassa 81.

– Keski-Karjalassa niitä on varmaan tavallista enemmän, sillä siellä on ollut paikallisia aktiiveja, jotka ovat saaneet asioita vireille. Maakunnassa on toisaalta kuntia, joissa luonnonmuistomerkkejä on ykköskappaleita, Hakalisto kertoo.

Ympäristökeskuksen tiedoista ilmenee, että Kiteellä on peräti 25 luonnonmuistomerkkiä. Tohmajärvellä niitä on seitsemän, Outokummussa seitsemän ja Lieksassa ja Liperissä kuusi kummassakin.

Rummukkalan petäjä
47 vuotta suojelussa

Outokummussa oli vielä keväällä kahdeksan luonnonmuistomerkkiä. Niistä Rummukkalan petäjäksi nimetty erikoinen puu tuli tiensä päähän alkukesästä, joten kaupungin luonnonmuistomerkkien lukumäärä putosi seitsemään.

Puuta haki suojeluun tontin omistanut liikkeenharjoittaja Eino Salorinne 23.7.1960. Tänä keväänä havahduttiin männyn heikkoon kuntoon. Mänty kaadettiin toukokuussa.