Tässä on Suomen kuuluisin heinäsirkka: Tatu

11

Egyptinsirkalle eivät toistaiseksi tarjotut menut ole maistuneet. Kuva: Alexei Timonen

Joensuu
Liisa Kuivalainen, Eveliina Salomaa

Laattapaketissa runsas viikko sitten Italiasta Joensuuhun tullut heinäsirkka on tunnistettu. Se on Välimeren maissa yleinen egyptinsirkka (Anacridium aegyptium) ja sukupuoleltaan naaras. Kaiken kukkuraksi sirkalle on annettu nimikin: Tatu.

Runsaasti valtakunnallistakin mediajulkisuutta saanut sirkka asustelee nyt Joensuun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa. Tatuksi nimetyn sirkan terraariossa on kaverina espanjalainen Zorro-hämähäkki ja myös tulokkaina Botaniaan tulleet sauvasirkat. Välillä Tatu on nähtävänä aulassa terraariossa, välillä viedään intendentti Markku Huttusen huoneeseen.

– Aulassa on sen verran viileää, että sirkka vain jököttää terraariossa. Lämpimämmässä se sen sijaan hyppelee ja lentää pyrähtelee vilkkaasti verhoihin ja lamppuihin, Huttunen kertoo.

Egyptinsirkka voi luonnossa elää useiden kuukausien, ehkä jopa vuoden ikäiseksi, joten ainakin tuon ajan Tatua voi käydä ihmettelemässä Botaniassa.

Uutinen levisi ympäri maan

Heinäsirkka-uutinen on herättänyt huomiota kautta maan. Karjalaisen ja muidenkin lehtien verkkolehdissä hyönteisestä on ollut vilkasta, asiallista sekä huulenheittomaistakin keskustelua. Verkkokeskusteluihin ilmaantui hyönteisten asiantuntijoita, joiden käsitysten perusteella sirkan laji on todettu.

Maitokahvinruskealle, viisisenttiselle, sirolle sirkalle eivät toistaisesti Huttusen tarjoamat menut ole maistuneet. Ei ole kelvannut kurkku, salaatti eikä sutipuu, jota sen sijaan puutarhaan aiemmin karanneet ja vaivaksi asti jo äityneet sauvasirkat pitävät herkkunaan.

– Sirkat voivat olla pitkiäkin aikoja syömättä, Huttunen toteaa.

Sirkka on hoikka, joten ilmeisesti se ei ole tuonut munasatsia mukanaan.

– Sirkat munivat maahan, multaan tai hiekkaan. Nyt sillä on alustana sammalta, Huttunen kertoo.