Kuntauudistus vaikuttaa väistämättä kouluverkostoon. Tiistaina opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen herätteli kuntakierroksellaan Joensuussa pohtimaan koulujen tulevaisuutta muuttuvien kuntarajojen Suomessa.

OAJ on oikealla asialla. Sen sijaan, että kinastellaan kuntarajoista, pitäisi jo pohtia, miten rajojen muuttuminen vaikuttaa kuntapalveluihin.

Säilyykö lähikoulu? Missä sijaitsee lähin yläkoulu? Entä lukio tai muu toisen asteen koulutuspaikka?

Vain konkreettisten kysymysten ja niihin saatujen vastausten kautta voidaan arvioida kuntakartan uusimisen suuntaa.

Nyrkkisääntönä on pidettävä alakoulun säilymistä mahdollisimman lähellä lapsia, eikä kuntien yhdistäminen voi muuttaa tätä lähtökohtaa miksikään. Yläkoulunkin on oltava kohtuullisen koulumatkan päässä, ettei kasvavien lasten vapaa-ajasta suurin osa kulu bussissa istuessa.

Lukioita voidaan yhdistää, ja yhdistämisiä tapahtuu hallitusohjelmaan kirjattujen säästötavoitteiden takia ilman kuntauudistustakin. Tällöin on kuitenkin pohdittava, voidaanko haja-asutusalueilta häätää koko ikäluokka kasvukeskusten koulukeskittymien asuntoihin asumaan. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat joutuvat jo näin tekemään.

Toisen asteen koulutettavat ovat pääosin alaikäisiä nuoria, joista kaikki eivät suinkaan ole valmiita ottamaan vastuuta opiskelujen lisäksi myös koko muusta elämästään. Useimmat heistä tarvitsevat vanhempiensa tukea joka päivä.

Lukioiden lakkauttamisia ja yhdistämisiä pohdittaessa on myös huomioitava yläkoulujen ja lukioiden kiinteä yhteistyö haja-asutusalueilla. Monessa kunnassa yläkoulu ja lukio sijaitsevat samassa paikassa, kouluilla on yhteisiä opettajia ja yhteinen hallinto. Yhteistyön hajottaminen vie laadukkaan koulutyön edellytyksiä myös yläkouluilta.

Harvassa sijaitsevia jättilukioita on puolusteltu laajalla oppiainevalikoimalla. Valinnaisuus voi toimia houkuttimena lukioon, mutta tärkeintä on hoitaa perusasiat laadukkaasti. Tuoreen lukiokoulutuksen arviointineuvoston raportin mukaan lukio ei juurikaan valmenna korkeakouluun. Lisäksi opetusta pidetään liian pirstaleisena, kun tavoitteita ja oppisisältöjä on liikaa. Etenkin parannettavaa olisi äidinkielen, matematiikan ja ruotsin osaamisessa eli opetuksen ytimessä.