Joensuun kaupunginvaltuusto hautasi lopullisesti hienon idean uuden Esa Pakarinen·-palkinnon perustamisesta. Valtuustossa asiasta ei käytetty edes yhtään puheenvuoroa. Hiljaisuus oli kummallista etenkin, kun demareiden valtuustoryhmän aloitteesta liikkeelle lähtenyttä idean valmistelua kannatti yksimielisesti kulttuuri- ja nuorisolautakunta. Se siitä asiantuntemuksen arvostuksesta.
Aloitetta eivät puolustaneet edes sen allekirjoittajat Pentti Keskisalo (sd.) ja Juha Hämäläinen (sd.), jotka kumpikin olivat kokouksessa, Keskisalo nyt ensimmäistä kertaa valtuuston puheenjohtajana.
Aiemmin kaupunginhallitus asettui vastustamaan palkinnon perustamista. Joensuulla ei ole varaa uuteen palkintoon, perusteltiin.
Lautakunnan mukaan valtakunnallisesti merkittävän palkinnon pitäisi olla esimerkiksi Savonia-palkinnon suuruinen 10·000 euroa. Palkintoa ei välttämättä jaettaisi joka vuosi.
Viime lauantain Mestarit Mehtimäellä·-urheilutapahtumaa kaupunki tuki tuosta vaan 8·500 eurolla. Tuhatmäärin väkeä kerännyt onnistunut tapahtuma olisi syntynyt ilman kaupungin tukeakin, mutta kymppitonnin kulttuuripalkintoon ei riitä rahaa. Tämän mittaluokan rahoista puhuttaessa tiukka talous on huono tekosyy.
Päättäjät eivät nähneet nenäänsä ja napaansa pitemmälle. Joensuu hukkasi mahdollisuuden kirkastaa mielikuvaansa valtakunnallisesti. Joensuu esittää olevansa maan johtava populaari- ja elokuvakulttuurin kehittäjäkaupunki. Uskottavuus vaatii myös tekoja, ei vain puhetta ja kauniita ajatuksia.
Kulisseissa kuhisee, kun Joensuussa valmistellaan kovalla kiireellä tilaaja–tuottaja-malliin siirtymistä. Uudistus on muutakin kuin hallintohimmelin laatikkoleikin piirtelyä uuteen asentoon. Avoimia kysymyksiä on paljon ennen kuin päättäjät ovat valmiit sitoutumaan pakettiin, joten ratkaisu ei välttämättä synny vielä muutamassa viikossa.
Esimerkiksi kuinka, vai voiko, sama henkilö toimia valtuustossa palvelun tilaajana ja lautakunnassa tuottajana, ja kenties vielä kaupungin työntekijänä. Ollaanko tilanteessa, että ostaja ja myyjä istuvat samalla tuolilla samoissa housuissa, tai hameessa?
Myös uusittavien virastojen pomojärjestelyt ovat auki. Tuleeko kulttuurijohtajasta liikuntajohtajan alainen? Miten järjestetään teknisen viraston johtaminen, ja miten käy nykyisten naisjohtajien?
Joensuun ja Pyhäselän kuntaliitokseen kiivas vastustaja Hannes Rossi (kesk.) tekee paluuta. Vanha suola janottaa. Hän on lupautunut ehdokkaaksi syksyn kuntavaaleihin.
Hän oli 16 vuotta Pyhäselän kunnanvaltuustossa, viimeksi kunnanhallituksen puheenjohtajana. Kuntaliitospäätös oli kova pettymys, ja muun muassa siksi hän ei enää lähtenyt ehdolle viime kuntavaaleihin.
Kirjoittaja on Karjalaisen toimittaja.