Sisäinen stylistini otti minusta yliotteen alkuviikosta. Innoittajana oli Helsingin Sanomien verkkolehden uutisvideo, jossa tuleva tasavallan presidentti Sauli Niinistö rouvineen tutustui tulevaan virka-asuntoonsa Mäntyniemeen.
Jenni Haukion asu tuli ruodittua alusta loppuun. Miksi ihmeessä noin arkinen harmaa neulepusero arvokkaaseen tilaisuuteen? Ja entä pikkuruinen olkalaukku, jota Haukio retuutti kädessään kuin pikkutyttö?
Jos itse olisin saanut päättää, olisin pukenut hoikan naisen yksinkertaiseen polvipituiseen pikkumustaan, jonka kanssa upeat helmikorutkin olisivat päässeet paremmin oikeuksiinsa. Olkalaukun olisin vaihtanut clutch-laukkuun, siis hihnattomaan kirjekuorimalliin, jota Haukio olisi voinut kantaa tyylikkäästi kainalossaan.

Kun sain sisäisen stylistin lopulta vaikenemaan, alkoi suututtaa. Onhan epäreilua, millaisen syynin kohteeksi Jenni Haukio lähivuosina joutuu. Hänen pukeutumistaan ja käyttäytymistään tullaan tarkkailemaan suurennuslasin ja täikamman kanssa. Sauli Niinistön asua ei kukaan sen sijaan edes huomaa niin kauan kuin hänellä sellainen on.
Onnekseen Haukio on kritiikistäni huolimatta pääasiassa taitava pukeutuja, ja muun muassa tunnettu tyylikonsultti Leena Sarvi on jo ehtinyt verrata häntä prinsessa Dianaan (Iltasanomien verkkolehti, 7.2.). Toisaalta suuret kehut luovat entistä kovemmat paineet. Siinä missä Tarja Halosen muumimammalaukkuihin ja keltaisiin lippalakkeihin on jo täydellisesti totuttu, ovat Haukion sukkahousujen silmäpaotkin tulevaisuudessa iltapäivä- ja juorulehtien lööppitavaraa.

Pukeutumisen suhteen maailmassa vallitsee tavaton epätasa-arvo. Naispuolista poliitikkoa ja jopa poliitikon puolisoa arvioidaan lähes väistämättä ulkonäön ja pukeutumisen kautta. Naiselta odotetaan tyylikkyyttä ja kauneutta, mutta samalla myös arvokkuutta ja arvovaltaa.
Se on vaikea yhdistelmä. Hyvän maun kapealta polulta on helppo hairahtaa, eikä julkisuus anna lankeemusta anteeksi välttämättä koskaan, kuten Jutta Urpilaisen (sd.) verkkosukkahousukohu osoittaa.
Miespoliitikon sen sijaan pitää oikein yrittämällä yrittää, mikäli haluaa saada aikaiseksi tyyliskandaalin: tumma puku kun sopii minne tahansa. Miestyylikohua ei ole hyvästä yrityksestä huolimatta saanut aikaan edes Erkki Tuomioja (sd.), vaan ennätys kuuluu edelleen Pertti Paasion (sd.) eriparikengille.

Maailma ilman muotia olisi kuitenkin niin tylsä paikka, että kokonaan en pukeutumispaineiden poistamista suostu kannattamaan. Tasa-arvon vuoksi vaadin niitä myös miehille.
Varo, Sauli: aion seuraavat kuusi vuotta keskittyä syynäämään sinua. Onhan puku hyvää villakangasta ja kravatti varmasti suorassa?

Kirjoittaja on Karjalaisen artikkelitoimittaja.