Suomen puolustusvoimien rakenneuudistus tarkoittaa 6–7 varuskunnan lakkautuksia tai yhdistymisiä sekä henkilöstömäärän leikkausta nykyisestä 15·000:sta 12·000–13·000:een. Näin uutisoi Turun Sanomat (2.2.).
Turun Sanomat ei paljasta lähdettään, mutta se on haastatellut kansanedustaja Ilkka Kanervaa (kok.), joka johtaa puolustusvoimauudistusta miettinyttä parlamentaarista kontaktiryhmää. Kanerva kertoo tietävänsä lakkautettavat varuskunnat, mutta hän ei suostu niitä vielä nimeämään. "Sen verran voin sanoa, että Turku voi olla suht koht rauhassa", Kanerva toteaa tälle vaalipiirinsä valtalehdelle.
Kanervan johtama työryhmä antaa loppuraporttinsa pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) ja puolustusministeri Stefan Wallinille (r.) ensi maanantaina. Lakkautuslista tulee julki keskiviikkona, jolloin asia etenee hallituksen sekä hallituksen ja presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) käsittelyyn.
Asian valmistelu on edennyt ilmeisen tarkoitushakuisesti siihen suuntaan, että Pohjois-Karjalan prikaati sisällytetään lakkautettavien varuskuntien listalle. Parlamentaarisen työryhmän kokoonpanokin viittaa siihen, sillä sen 12 jäsenestä selvä enemmistö on ruuhka-Suomesta. Itä-Suomen edustus jää pohjoissavolaisten Seppo Kääriäisen (kesk.) ja Tuula Väätäisen (sd.) sekä kouvolalaisen Sari Palmin (kd.) varaan.
Kääriäinen on todennut, viimeksi Yle Pohjois-Karjalalle (19.1.), että perusteet Kontiorannan varuskunnan säilyttämiseksi ovat samalla tavoin voimassa kuin hänen ollessaan puolustusministerinä vuosina 2003–2007. Kääriäisen mukaan olisi vastuutonta luoda Itä-Suomeen sellaista suurta tyhjiötä, joka Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisesta syntyisi.
Toiselle kierrokselle selvinneet presidenttiehdokkaat ovat puolestaan painottaneet aluetalouden merkitystä pohdittaessa Pohjois-Karjalan prikaatin kohtaloa.
Näille argumenteille on pantava paino hallituksessa, joka lopullisesti päättää asiasta. Se ei voi väistää vastuutaan ja piiloutua työryhmän esitysten taakse, etenkin kun aluepolitiikka on ilmiselvästi noussut ratkaisevaan rooliin myös tämän työryhmän valmistelemassa sulle–mulle-pudotuspelissä. Kanervan jakamat tiedonrippeet sekä rehentely sillä, että vain hän tietää lakkautettavat varuskunnat, on suoranaista pelleilyä vakavalla ja koko Suomen kannalta merkityksellisellä asialla.






