Lähes vuoden kestänyttä Syyrian kriisiä voi jo hyvällä syyllä luonnehtia täysimittaiseksi kaaokseksi: jo tuhannet ihmiset ovat saaneet surmansa.
Erityisen traagisen Syyrian kriisistä tekee hallituksen kova voimankäyttö osin järjestäytymätöntä vastustajaa kohtaan. Kun hallitus iskee maan omiin kaupunkeihin, vaarassa ovat ensisijaisesti juuri siviilit. Näin kävi muun muassa hallituksen äskettäisessä iskussa Homsin kaupunkiin, jossa kuoli laajasti myös naisia ja lapsia.
Maasta tammikuun lopulla tarkkailijansa poistanut Arabiliitto on osoittanut olevansa yksinään kyvytön saamaan Syyriaan edes hetkellistä rauhoittumista. Nyt Arabiliitto kuitenkin harkitsee operaation jatkamista, mikäli saa YK:n kumppanikseen tehtävään (Yle uutiset, 9.2.). YK puolestaan ei ole saavuttanut yksimielisyyttä Syyrian suhteen, vaan turvallisuusneuvoston ehdotukset kaatuvat toistuvasti Syyrian vanhan kumppanin Venäjän vastustukseen. Viimeksi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vetosi Syyrian johtajan Bashar al-Assadin sijaan maan oppositioon rauhan aikaansaamiseksi.
Venäjän vastuuton politiikka onkin tällä hetkellä yksi tärkeimpiä syitä siihen, että silmitön väkivalta Syyriassa saa jatkua.