EmediateAd

24052012to

Onnea: Tuukka, Touko

Karjalainen

Back Uutiset Alueet Kulttuuri Joensuussa luvassa iltamahenkistä hyvän tuulen kamarioopperaa
Julkaistu: 01.02.2012 08:52  |  Päivitetty: 01.02.2012 10:10

Joensuussa luvassa iltamahenkistä hyvän tuulen kamarioopperaa

Suonna Kononen
Säveltäjä Hannu Bister puhaltaa pilliin Rautatie-oopperan harjoituksissa. Rinnalla Atso Almila. Takana laulajat Katharina Freihoff, Johanna Bister ja Sauli Tiilikainen. Säveltäjä Hannu Bister puhaltaa pilliin Rautatie-oopperan harjoituksissa. Rinnalla Atso Almila. Takana laulajat Katharina Freihoff, Johanna Bister ja Sauli Tiilikainen. Kuvaaja: Anni Karvinen

Kirjoita sinne, että tämä on hyvän tuulen ooppera, ohjeistaa säveltäjä Hannu Bister.
Kirjoitetaan.
– Tuolta päästä se on tullut, ohjaaja Jussi Tapola osoittaa, ja lisää:
– Eikös sinulla ollut jalka poikki, kun sävelsit tämän?
– Eilen illalla Hannu paljasti, ettei se ole ennen säveltänytkään mitään, vain orkestroinut, sovittanut ja instrumentoinut, sanailee kapellimestari Atso Almila.
– Hannu on tehnyt pitkän uran kansallisoopperassa kapellimestarina ja korrepetiittorina, tuntee juurta jaksain koko kentän ja oopperan tekemisen realiteetit, Tapola vakavoituu luennoimaan.

Joka puolella oopperaa

Carelia-salin lämpiössä sorisee kuin Lapinlahden asemalla. Bisterin Juhani Ahon Rautatiehen säveltämän kamarioopperan maailman kenraaliharjoitus on viikon kuluttua. Helsingin ja Joensuun pään työryhmät on jo yhdistetty.
Ensimmäiseksi säveltyökseen oopperan säveltänyt Bister itse on saapunut pääkaupungista viimeisiin orkesteriharjoituksiin ja ensi-iltaan.
Myös vieraileva ohjaaja Jussi Tapola, Matin roolin laulava Sauli Tiilikainen ja Liisa Johanna Bister ovat Helsingistä. Miltä tuntuu oopperan tuominen maakuntiin?
Liekö se samanlaista kuin ensimmäisten junien ohjastaminen 1800-luvulla Helsingistä Lapinlahdelle?
– Vaasassa tehdään Oneginia, Lahdessa Trubaduuria, kansallisooppera jalkautuu kiertueille pitkästä aikaa. Joka puolella Suomea tehdään nyt oopperaa, on vähän rikkaampi aika menossa, ja tämä on kallis laji, huomauttaa Atso Almila.
– Työ oopperaa harjoitettaessa on ihan samanlaista, oltiinpa missä päin tahansa. Nuotit ovat samat, porukasta riippuen vaateet voivat olla isommatkin, lisää Johanna Bister.

Erikoisuuksia luvassa

Joensuun kaupunginorkesterin Rautatiessä esiintyy 15 laulajaa ja 16 soittajaa.
Eräänlainen erikoisuus on, että Joensuun kaupunginorkesterin muusikoita kuullaan kahdessa lauluroolissa. Viulisti Juha Ikonen laulaa Villenä ja oboeisti Katharina Freihoff Ruustinnana.
– Onhan se erilaista. Soittaminen on selkäytimessä, nyt on muita haasteita. Pitää muistaa, mihin päin kääntyy ja mihin ei, naurahtaa Juha Ikonen.
– Yhteistäkin löytyy. Olen puhaltaja, ja samantyyppisiä tekstejä tulee soitettua kuin nyt laulettua, tuumaa Katharina Freihoff.
Kuuloelämyksenä Bister lupaa Rautatien olevan erikoinen.
– Esimerkiksi viuluja ei ole mukana ollenkaan. Se luo erikoisen soundin orkestraatioon.
Kuinka aihe löytyi?
– Sehän on niin herkullinen aihe kamarioopperaksi kuin olla ja voi. Toinen syy on, ettei kukaan ole tätä aikaisemmin tehnyt, Bister miettii.
– Siis pilannut, ehdottaa Jussi Tapola.
– Kaija Kankaan toimittama libretto on erinomainen, lisää Johanna Bister.

Uusi ja vanha törmäävät

Orjallisesti Ahon klassikkoa ei kuviteta. Teoksen ohi Bister on luonut resiinamiesten kuoron, jolla on myös oma laulunsa. Ville ja Fröken-neiti saavat tilaa, ja neiti sekoittaa Mattiakin siinä missä alkoholi.
Mainosteksteissäkin luvataan kevyttä ja iltamahenkistä kamarioopperaa.
Lentävä kalakukko -henkistä junaa lavalle ei sentään tuoda, vaikka veturi Joensuun rautatieasemalta löytyisikin.
– Budjettia lavastukseen ei ollut paljon. Ei ole pyörölavaa, kuten suurissa taloissa, jonka takaa paljastuisi se puolikas juna, Jussi Tapola lisää.
– Mutta kun tämä on pieni kamariooppera, sillä ei ole väliä. Junan liikkeen maku tehdään sitten vaikka valoilla.
Ahon romaanin teemana on uuden ja vanhan törmääminen. Näkyykö tämä Bisterin musiikillisessa käsittelyssä?
– Toisen näytöksen alussa kuullaan kulttuurishokki, kun siirrytään Lapinlahden asemalle. On ikään kuin kaksi eri oopperaa, jotka törmäävät toisiinsa, ja niin sen pitää ollakin, avaa Jussi Tapola.
– Tyyli on neoklassinen, istuvaa mutta tonaalisesti vaativaa laulettavaa. Herkullinen, modernin ja tutulta tuntuvat yhdistelmä. Ei vain tasaista, kaunista ja C-duurissa, vaan tarkoituksellisten väärien äänien joukko tulittaa siellä koko ajan, haeskelee Atso Almila.
– 150 vuotta sitten ihmeteltiin rautatietä. Tänä päivänä jos joku laittaa eteeni tietokoneen, en osaa tehdä sille yhtään mitään, vertaa Hannu Bister.

Rautatien kenraaliharjoitus Joensuun Carelia-salissa keskiviikkona 8.2. kello 19, kantaesitys perjantaina 10.2. kello 19.

Tunnelmia Rautatie-oopperan harjoituksista Joensuussa 31.1.2012

Kalle Kurki
Arvostele artikkeli
(3 ääntä)