MP4: Mikko Pettinen, trumpetti, Tuomo Prättälä, koskettimet, Ville Huolman, basso, Toni Porthén, rummut
Joensuun Teatteriravintolassa 28.1.2012

Mikko Pettisen MP4-kvartetin konsertti osui superlauantaihin. Keikkaa ja tapahtumaa oli Joensuu täynnä.

Ihmiset äänestivät jaloillaan, ja jazz kärsi tappion. Ollako vai eikö olla kateudesta vihreä – vitsivitsi. MP4 oli voittoisa jo perustamisvuonnaan 2002. Hetimmiten napsahti ykkössija Getxon jazzyhtyekilpailussa, trum-Pettinen sai solistipalkinnon.

10-vuotisjuhlakiertueen konsertti alkoi Vaeltajan matkassa. Toni Porthénin sävellys henki rentoa reippautta ja lutuista lämpöä. Musiikissa oli kiehtovaa tarinankerrontaa. Pettisen Ancestors advice kuului moninaisena. Oli progemaista afroa ja funkya, lopummalla stemmalaulua ja bluesia.
Pääteemassa kuului kuin muistumia Mongo Santamarian Afro Bluesta. Uutuuksia olivat Tuomo Prättälän raukeanhienostunut jazzsamba Soft Target ja Pettisen veikeänsähköistynyt More glue.

Toiselle kierrokselle lähdettiin Ville Huolmanin kauniilla, hieman espanjalaissävyisellä bassosoololla. Tulevasta balladitunnelmasta kertoili jo nimi Autumn Rain. Pettinen muokkasi soundiaan kauniisti kuohkeaksi.

Sun Hill Hymn inspiroitui Helsingin Puistolasta. Makoisa soinnutus ilahdutti auvoisuudellaan. Loistohetkiä.

Viimeisestä vuonosta kertova Last Fjord oli eräänlainen myöhempien aikojen tieteisfantasia. Nopeasykkeinen mutta haikea ja harras. Pettinen veisteli flyygelitorvestaan puupuhaltimien sävyjä. Eko-apokalyptinen visio huipentui voimaisasti – Munchin Huuto välähti mielessä. Long Distance kohottautui ohueen yläpilveen. Monipuolinen ja mielenkiintoinen veto, jota se ilmeisesti oli soittajillekin. Lula Mae viittasi Stevie Wonderin äitiin. Erityisesti loppurutistuksessa kuultiin rosoisaa säröä ja tuhtia biittiä. Wah wah!

Mainiosti soittaneen ja sooloilleen MP4: n loppulaskenta alkoi Savusavun sankarihengen myötä. Pettisen hassut pedaaliäänet tuhnuttivat kappaleen päätökseen. Encorena soi kekseliäästi nimetty Votes for Mode.