Giorgio Convertito: Something Possibly Entertaining
Kati Korosuo: Top 10
Yksin sateessa? -tanssifestivaali Joensuun Pakkahuone 23.11.2011

Nykytanssi on varsin turhaan monelle mörkö. Omaan ymmärtämättömyyteen vedotaan, jottei vahingossakaan tarvitsisi mennä moista katsomaan, saati sitten sanomaan esityksestä jotain muka-älykästä.

Kuitenkaan nykytanssi ei ole sen kummempaa kuin muukaan esittävä taide.

Näin ainakin tanssitaiteilija Giorgio Convertito yritti uskotella teoksellaan Something Possibly Entertaining. Jos ei muuta, teos oli vähintäänkin ymmärrettävä. Esitys oli kuin yhdistelmä luentoa nykytanssista ja tanssia itseään.

Nimensä mukaisesti teos oli komediallisine piirteineen viihdyttävä ja varmasti katsojaystävällinen tanssia vähän tunteville katsojille; toisaalta ammattitanssijoille, joita katsomo olikin lähes täynnä, teos tuskin tarjosi kovinkaan paljon uutta ihasteltavaa.

Nykytanssin satiirista historiikkia mieluummin Convertiton olisi suonut tanssivan enemmän, miehen kehonkielessä kun ei nähdyn liikehdinnän perusteella ollut moitteen sijaa.

Viihdyttävä oli myös Kati Korosuon teos Top 10. Musesta Sigur Rósiin vaihtelevat kappalevalinnat tahdittivat esitystä, jota kuvailee parhaiten sana yllätyksellinen. Ihmeteltävää riitti makuupussissa mönkivästä kaalimadosta yhtäkkiseen yhteislauluun.

Korosuon teos kysyy ja pyrkii vastaamaan yksinkertaiseen mutta myös moniselitteiseen kysymykseen: miksi ei?

Monipuolinen, hauska ja koskettavakin esitys tuli lähelle katsojaa, jolle tarjottiin tanssin muodossa koettavaksi jotain henkilökohtaista.

Teos sai myös pohtimaan sanoman lisäksi sitä, onko lavalla sittenkin tanssijan sijasta näyttelijä, mikä ei kylläkään vähentänyt teoksen ja tekijän arvoa. Päinvastoin.