Back

Hannu Kauhanen

Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
02.07.2012 21:10

Pikku- ja muita lepinkäisiä

Share
Pikkulepinkäinen hyönteisjahdissa Enon Luhtapohjassa. Pikkulepinkäinen hyönteisjahdissa Enon Luhtapohjassa. Kuvaaja: Kirsi Venetpalo

Pikkulepinkäisiä on aina mukava nähdä. Niitä kohtaa touko-elokuussa viljelysmailla ja hakkuuaukoilla. Heinäkuun lopulla pikkulepinkäisperheet puuhastelevat näkyvästi hakiessaan porukalla ravintoa. Silloin yhdellä paikalla saattaa olla kerralla näkyvissä seitsemän, kahdeksankin yksilöä: molemmat vanhemmat ja liuta poikasia.

Saalista hakiessaan pikkulepinkäinen istuu yleensä paikallaan näkyvästi esimerkiksi langalla tai kelon oksalla. Vähän väliä se vaihtaa paikkaa ja välillä tipahtaa maahan, kun sopiva eväs sattuu silmään. Poikueet ääntelevät kaiken aikaa, joten niitä on helppo löytää ja seurata.

Joskus harvoin pääsee kuulemaan pikkulepinkäisen laulua, joka kuuluu lintumaailman kauneimpiin. Pikkulepinkäinen ei kuitenkaan ole kovin aktiivinen laulaja, ja laulua kuuleekin harvemmin enää toukokuun jälkeen. Pikkulepinkäiset saapuvat talvehtimisalueiltaan näille leveysasteille juuri toukokuussa, ja jo elo-syyskuussa ne lähtevät syysmuutolle.

Pikkulepinkäiskoiras on väreiltään hyvin kaunis, naaras taas selvästi vaatimattompi, kuten lintumaailmassa naaraat useimmiten ovat. Lentopoikaset ovat kirjavan raidallisia.

Pikkulepinkäisen serkku isolepinkäinen on puolestaan laji, jota kesällä näkee aniharvoin. Isolepinkäiset eli lapinharakat pesivät hissukseen syrjäisillä soilla. Sen sijaan syksyisin ja keväisin, joskus myös talvisin, isolepinkäisiä näkee varsin usein. Osa isolepinkäisistä on muuttolintuja, osa taas talvehtii täällä.

Lepinkäisten laajaan sukuun kuuluu muitakin lajeja, jotka eivät kuitenkaan Suomen pesimälinnustoon kuulu. Harvinaisuuksia ovat esimerkiksi isolepinkäistä muistuttava mustaotsalepinkäinen ja enemmän pikkulepinkäisen kaltainen punapäälepinkäinen.

Ja onhan niitä muitakin varteenotettavia vierailijoita, kuten etelänisolepinkäinen, punapyrstölepinkäinen ja siperianlepinkäinen. Ja niin edelleen.

Lepinkäisiä kannattaa siis katsella. Ihan pikkulepinkäisiäkin.

 


 

Hae blogeista

Uusimmat kirjoitukset

Kasvun ihme - heliotroopit jo taimella

13.02.2016 19:45 Hannu Kauhanen

Varpusia vähemmän kuin koskaan

05.02.2016 20:17 Hannu Kauhanen

Valkopäätiainen - nyt se onnistui!

02.02.2016 12:40 Hannu Kauhanen

Löytyykö valkopäätiainen Pihabongauksessa?

29.01.2016 15:05 Hannu Kauhanen

Kuukauden luetuimmat

Ääripäästä toiseen

18.01.2016 20:21 Aaro Asikainen

Humala se vain törröttää talvella

14.01.2016 21:08 Hannu Kauhanen

Valkopäätiaisbongaus tuotti harmaapäätikan

25.01.2016 13:39 Hannu Kauhanen

Tämän blogin muut kirjoitukset:

Sivu 1 / 60