Sitten tapahtui kaksi asiaa. Kreikka sai vaalituloksen, joka rauhoitti maan tilanteen ainakin toistaiseksi, ja Suomi sai kolean ja sateisen kesän.
Yhtäkkiä äkkilähtötarjoukset eivät enää olleetkaan niin edullisia, mutta silti matkat vietiin käsistä.
Yhä harvempi suomalainen viettää enää lomaansa kotikonnuilla. Suomalaisten tekemät vapaa-ajanmatkat ovat 2000-luvun aikana lisääntyneet huimasti. Viime vuonna suomalaiset tekivät kaikkiaan 11,7 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä lomamatkaa koti- tai ulkomaille.
Jos määrä jaettaisiin tasan kaikkien suomalaisten kesken, jokainen suomalainen olisi vuoden aikana käynyt reissussa vähintään kaksi kertaa. Tähän lukuun ei ole edes laskettu kesämökkimatkoja ja sukulaisreissuja, jotka nostaisivat luvun aivan toisiin ulottuvuuksiin.
Vielä 2000-luvun alussa suomalaisten matkailuinto oli huomattavasti laimeampi: matkoja tehtiin neljännestä vähemmän kuin nykyään. Suhteellisesti eniten, miltei puolella, ovat lisääntyneet ulkomaanmatkat, joita tehdään 4,3 miljoonaa vuodessa. Luvussa eivät ole mukana päivämatkat Tallinnaan tai Ruotsin-risteilyt.
4,3 miljoonaa on 80 prosenttia Suomen väestöstä. Koska lukumääräisesti näin moni ei viime vuonna ulkomaille matkustanut, määrä tarkoittaa, että joukossamme on melkoisia ammattituristeja.
Minne suomalaiset sitten matkustavat?
Ylivoimainen ykkönen yöpymisen sisältäneiden matkojen tilastossa on tietenkin Viro, johon suomalaiset matkustivat viime vuonna miljoona kertaa. Toiseksi suosituin matkakohde Ruotsi jää 380 000 matkalla Virosta selvästi.
Kolmospaikkaa pitävät Kanarian saaret, joissa käytiin yli 300 000 kertaa. Iso houkutus on myös manner-Espanjalla, johon matkoja tehtiin noin 260 000. Seuraavaksi suosituin matkakohde on yllättäen Saksa (232 000 matkaa). Saksan jälkeen suosikkeja ovat Kreikka (206 000), Britannia (202 000), Venäjä (181 000) ja Italia (161 000).
Matkailun lisääntyminen kertoo epäilemättä suomalaisten elintason noususta: on varaa matkailla. Vapaa-ajan määrän kehitystä sen perusteella sen sijaan on vaikeampi arvailla. Joko lomailuun on enemmän aikaa, tai sitten vähäisestä lomasta halutaan ottaa enemmän irti.
Ennen kaikkea matkailun kasvu kertoo kuitenkin kansainvälistymisestä ja elämysten halusta. Yhä useampi meistä haluaa nähdä maailmaa myös oman maan rajojen ulkopuolella - ja yhä useampi myös tuntee olevansa siellä kuin kotonaan.
Tätä kehitystä ei voi tervehtiä muutoin kuin ilolla.