Lauantai, 29.4.2017 
Teijo
Kolumni

Vaakakapinat ovat monelle vaarallista peliä

  • Helena Tahvanainen
Suklaareseptit ja närästyslääkkeet ovat poistuneet lehtien sivuilta, ja nyt ahmitaan laihdutusohjeita. Vuodenvaihde on siltä osin sujunut vanhaan tapaan. Uutta on sen korostaminen, että kehoonsa ei pidä olla tyytymätön. Yle on aloittanut Vaakakapinan.

Vedän nyt mutkia suoraksi ja vähän vääristelenkin. Silti on mielestäni pelottavaa julistaa, ettei vaakaa pidä tuijottaa tai sitä, mitä suuhunsa panee - eikä olla tyytymätön itseensä.

Suomalaisista puolet on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Vielä suurempi osuus on niitä, jotka keikkuvat uhkaavasti normaali- ja ylipainon rajamailla. Mielestäni maanantain kohu-uutinen (Yle Uutiset, 9.1.) ei olekaan erityisen kuohuttava: 84 prosenttia naisista on tyytymättömiä painoonsa, ja valtaosa miehistä haluaisi painaa vähemmän.

Lihavuustilastojen perusteella on syytäkin olla.

Lihomisen lisääntyminen on saatu pysähtymään, mutta ei sitä ole saavutettu sillä, että olisi alettu olla tyytyväisiä omaan painoon ja omaan kehoon.

Tässä maailmassa, jossa houkutuksia on kaikkialla ja lihottava ruoka jopa halvempaa kuin terveellinen, painoa on pakko tarkkailla eikä mieliteoille saa antaa periksi.

Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin ikuisen taistelun liikakaloreita vastaan saa nivellettyä huomaamattomaksi osaksi elämäänsä.

Onnistujia ovat ne, jotka pystyvät tekemään nälän ja kulutuksen mukaisesta syömisestä luonnollisen tavan elää.

Siinä missä ikuinen laihduttaja ja kroonisesti syömisiään pakon edessä tarkkaileva joutuu uhrautumaan luopuessaan itselleen tärkeästä eli ylensyömisestä, ”luonnostaan” normaalipainoisena pysyvä näyttää vain elää rallatellen tavallista elämäänsä.

Se se onkin mielenkiintoista: miksi toista himottaa syödä liikaa ja usein yhä enemmän ja enemmän?

Miksi toinen ei tunne jäävänsä mistään paitsi jättäessään santsikierroksen tekemättä tai syödessään yhden suklaakonvehdin eikä kokonaista konvehtirasiallista?

Toisaalta olen lukenut sellaistakin, että nykyaikana saatavilla olevan ruoan määrästä huolimatta hoikkina pysyvät ovat luonnonvalinnan virhe.

Koska heidän elimistöllään ei ole kykyä säilöä rasvaa pahan päivän varalle, evoluution olisi pitänyt hoitaa jo sukupolvia sitten heidän geeninsä pois vaarantamasta ihmiskunnan säilymistä.

Liikaa syövä on kuin liikaa juova. Hyviä tekosyitä herkuttelulle ja mässäilylle löytyy aina.

On ilmaisia lounaita ja kyläpullaa. On joulu, laskiainen, syntymäpäivät, juhannus... Niin, ja Runebergin päivä ihan kohta.

Moni palkitsee itsensä raskaasta työviikosta paitsi viinilasillisella (-pullollisella) myös pitsalla ja irtokarkeilla (puolella kilolla).

Liikaa syövä tarttuu vaakapinoihin ja ole tyytyväinen sellaisena kuin olet -puheisiin kuin hukkuva oljenkorteen. Vaa’assa ei pidä käydä jatkuvasti on hieno lupaus. Monen painon se on vienyt aivan uusille kymmenluvuille.