Tiistai, 28.2.2017
Onni, Sisu
Kolumni

Vaaleihin hyvällä jalalla ja omilla vahvuuksilla

  • Jouko Kempas
  • Mikko Makkonen
Pohjois-Koreassa on reilu meininki myös vaaleissa (HS, 14.2.). Vuonna 2014 käytiin parlamenttivaalit. Vaalilipussa oli vain yksi nimi, maan johtaja Kim Jong-un. Koska kyse on demokratiasta, sai äänestäjä valita kahdesta: joko kannattaa ehdokasta tai sitten ei.

Myös äänestyskoppeja oli kaksi. Toisessa äänestettiin puolesta ja toinen oli varattu vastustajille. Jälkimmäinen koppi oli läpinäkyvä. Sinne ei ollut pyrkyä. Ehdokas valittiin yksimielisesti.

Äänestysprosentti oli 99,97. Vajausta selitettiin sillä, että puuttuneet olivat merillä eivätkä päässeet käyttämään äänestysoikeuttaan. Pohjois-Korean tapaan länsimaissakin äänestysoikeus on eri asia kuin äänestyspakko.

Esimerkki tuli mieleen, kun nyt hurskastellaan etukäteen, kuinka laiskasti aiotaan äänestää huhtikuun kuntavaaleissa. Millä suomalaiset saisi lähtemään äänestämään? Pitäisikö äänestyspaikoilla jakaa ilmaisia muoviämpäreitä?

Ehkä ei, tuskin Pohjois-Koreassakaan olisi päästy yli sataan prosenttiin edes värikkäillä muoviämpäreillä.

Äänestämättä jättämistä selitetään sillä, että ei kiinnosta. Tai, että ei ymmärrä, mistä poliitikot puhuvat. Tai, että on ihan sama äänestääkö vai ei, kun mikään ei muutu.

Totta, niin totta. Myös kuntapolitiikan ehdokkaiden pitää opetella puhumaan sellaista kieltä, jota peruspentit ja -mirkut ymmärtävät. Äänestäjä pitää saada innostumaan. Jytkyttely ei enää riitä eikä auta. Nyt pitää olla uutta sanomaa ja sanottavaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) profetoi, että pitää ajatella boksin ulkopuolelta. Sipilä, suuri jappastelija ja iteroija, on täsmälleen oikeassa. Pelkkä ajattelukaan ei riitä vaan pitää myös puhua boksin ulkopuolella kuin puhuisi boksin ulkopuolelta.

Pois poliittinen jargon, tervetuloa reipas ja rehti jääkiekkokieli. Tärkeää ei ole, kuka ja mitä puhuu vaan miten sen tekee. Toki tuskin siitä on haittaakaan, jos on niitä muoviämpäreitä jaettavaksi. Sateenkaarivärejä kannattaa varoa näinä herkkinä aikoina.

Äänestäjälle, ja mahdolliselle äänestäjälle, on turha puhua sotesta, työttömyydestä, leikkauksista ja säästöistä. Ne ovat juuri niitä asioita, joista kaikki puhuvat eikä kukaan ymmärrä, kun kukaan ei niille kuitenkaan voi a) yhtään, b) mitään, c) senkään vertaa.

Uusien ehdokkaiden on turha lätistä myöskään visioista, missioista, strategioista, kestävyysvajeesta ja muusta sen sellaisesta. Niihin on tekijänoikeus kokeneemmalla kaartilla, jotka yrittävät pitää paikkansa kunnan päättäjien edustusjoukkueessa.

Vaaleihin lähdetään voittamaan niin kuin Suomi aina jääkiekossakin.

Luuserit farmiliigaan ja lisää jääkiekkoilijoita kuntien päättäjiksi! Pitkä päätyyn ja perään. Lapa jäähän, kiekko maaliin ja nimi lehteen. Epärealistisia tavoitteita tai petettyjä lupauksia ei ole. Vain tulos ratkaisee. Tulos on osattava joustavasti sovittaa momentumiin. Reippaasti vaan vaaleihin hyvällä jalalla ja omilla vahvuuksilla leipomaan lättyä ylämummoon. Joskus voi tulla jopa hattutemppu.