Back

Keskusta otti Sipilän valinnalla ison riskin

Pasi Koivumaa
Rovaniemellä ei viime viikonvaihteessa draamaa puuttunut, kun viime vuoden eduskuntavaalien seurauksena pääministeripuolueesta pienimmäksi oppositiopuolueeksi pudonnut keskusta pani puoluekokouksessaan jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä miltei koko puoluejohdon uusiksi – ja jälleen kerran se koetti panna kunniapuheenjohtajansa Paavo Väyrysen sille paikalle kaapin päällä, jonne hän puolueen enemmistön – vaan ei itsensä – mielestä kuuluu.

Keskusta valitsi puheenjohtajakseen Juha Sipilän, ensimmäisen kauden untuvikkokansanedustajan Kempeleestä. Tämä 51-vuotias diplomi-insinööri on menestyksekäs yrittäjä, joka on riskinotollaan myös rikastunut.

Entäpä keskusta, rikastuuko se tällä riskinotollaan?

Sipilä nousi puheenjohtajaksi siksi, että keskusta haluaa nyt kerta kaikkiaan kääntää uuden lehden ja tehdä pesäeron vaalirahoitussotkuihin, maaseudun sakokaivoihin, Paras-hankkeisiin sekä kaikkeen muuhun, johon se valtansa sokaisemana sotkeutui mutta josta sen kannattajat olivat suunniltaan.

Pesuveden mukana saivat mennä kaikki lapset, niin Väyrysen kaltaiset vanhemmat vesat kuin Tuomo Puumalan kaltaiset nuoremmat klopitkin. Sosiaalinen tilaus oli Sipilän kaltaiselle ei-kellekään, joka osasi edes auttavasti lasetella alkiolaisia fraaseja – ja Sipilähän osasi.

Sipilän valinta on keskustalle iso riski. Kokematon puheenjohtaja joutuu heti tuleen ja saa vastaansa Timo Soinin (ps.) ja Jyrki Kataisen (kok.) kaltaiset jyrät.

Sipilä kuuluu lestadiolaiseen Rauhan sana -yhdistykseen eikä sen myötä ole ainakaan mikään arvoliberaali. Tämä voi helpottaa perussuomalaisiin loikanneiden keskustalaisten palaamista poliittiseen kotiinsa, mutta yhtä lailla se antaa tilaa hengittää kokoomukselle oikealla ja SDP:lle vasemmalla laidalla.

Dramaattinen oli tämänkertainen keskustan puoluekokous myös Karjalaiselle, kun puoluekokouksessa työmatkalla ollut pitkäaikainen toimittajamme Markku Liikamaa menehtyi sunnuntaina sairauskohtaukseen, juuri pantuaan pisteen viimeiselle kolumnilleen, joka julkaistiin maanantaina tällä paikalla.

Liikamaa toimi Karjalaisessa viimeiset vuodet rikos- ja oikeustoimittajana, mutta sitä ennen hän oli politiikan toimittajana, artikkelitoimittajana ja taloustoimituksen esimiehenä, mistä kumpusi hänen laaja kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin asioihin – sekä palava halu lähteä tällä kertaa syntymäselkosilleen Lappiin katsomaan paikan päälle, kuinka ”meän Paavolle” käy ja mitä muuta Lapin valtapuolue keskusta nyt päättää.

Markku Liikamaa oli taattu luottopakkimme, erinomainen toimittaja ja suuri persoona. Hän ei pitänyt herran elkeistä eikä ylisanoista ja voisi tähän tokaista lappilaisittain: ”Sole poka mikhään.”

Juuri sen takia Markusta niin iso jälki jää.

Arvostele tätä artikkelia
(2 ääntä)