Sunnuntai, 26.3.2017
Manu, Manne, Immo
Kolumni

SDP:llä on puolueista eniten hävittävää presidentinvaaleissa

  • Pasi Koivumaa
Lauantaina nimettiin virallisesti kolmas ehdokas ensi tammi-helmikuussa pidettäviin presidentinvaaleihin, kun vasemmistoliitto vahvisti europarlamentaarikko Merja Kyllösen ehdokkuuden.

Keskusta kiirehti nimeämään presidenttiehdokkaakseen entisen pääministerin Matti Vanhasen jo viime vuoden kesäkuussa, ja helmikuussa vihreät vahvisti viime vaaleissa toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan yltäneen kansanedustajansa Pekka Haaviston ehdokkuuden.

Suurista puolueista kaikkien muiden paitsi SDP:n presidenttiehdokaskuviot alkavat olla selvillä. Kokoomus asettuu luonnollisesti Niinistön taakse, jos pidetty presidentti jatkokautta halajaa. Niinistö ilmoitti sunnuntaina Kuopiossa, että hän ”noudattaa tässä asiassa presidentti Halosen vastaavan tilanteen aikataulua”. Halonen ilmoitti ehdokkuudestaan toiselle kaudelle 20. toukokuuta 2005.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas tullee olemaan sen kesäkuussa valittava uusi puheenjohtaja, siis Sampo Terho tai Jussi Halla-aho, mikäli jo kertaalleen kieltäytyneen ulkoministerin Timo Soinin pää ei käänny.

SDP olisi nimittänyt entisen puheenjohtajansa Jutta Urpilaisen presidenttiehdokkaakseen puoluevaltuustonsa kevätkokouksessa tulevana perjantaina, mutta kuukausia ehdokkuutensa kanssa kiehnännyt Urpilainenpa yllättikin kuukausi sitten puolueväkensä sanomalla ei kiitos.

Tämä pani kaikista puolueista SDP:n suurimpaan pulaan presidentinvaalikilvassa, jossa sillä on siinä muutenkin puolueista eniten hävittävää.

Pitäisi toteutua monta jos-asiaa, jotta seuraavaksi presidentiksi valittaisiin ensi vuoden alussa SDP:n presidenttiehdokas. Puolue kuitenkin tarvitsee niistäkin vaaleista kunniakkaan tuloksen, mieluusti toiselle kierrokselle yltämisen, jotta sen hyvä gallup-lento ei presidentinvaaleista katkeaisi vain reilu vuosi ennen seuraavia, taas neljäksi vuodeksi puolueiden valta-asemat sementoivia eduskuntavaaleja.

Viime presidentinvaalit oli SDP:lle karmea järkytys, kun niinkin raskaaseen valtiomiessarjaan kuuluva ehdokas kuin entinen pääministeri Paavo Lipponen sai tyytyä 6,7 prosentin ääniosuuteen ja viidenteen sijaan. Ainakaan se ei saisi toistua, onpa Niinistö ehdolla tai ei.

SDP:n hämmennystä kuvaa se, että puolueen monet vaikuttajat - mm. Lasse Lehtinen, Kimmo Kiljunen ja Mikael Jungner - ennättivät jo väläyttää SDP:n asettumista Niinistön taakse, jollei tätä parempaa omista riveistä löydy.

Osa eksyneistä lampaista kääntyi myös paimenten puoleen, mutta niin arkkipiispa Kari Mäkinen kuin nyt viikonvaihteessa myös Helsingin piispa Irja Askola ilmoittivat, etteivät ole käytettävissä.

Jollei jotakuta uutta tähteä heti kuntavaalien jälkeen nopeasti syty, SDP:n ehdokas on joku jo kerran kieltäytyneestä kolmikosta Eero Heinäluoma, Erkki Tuomioja ja Erkki Liikanen, todennäköisimmin Heinäluoma. On oltava, tai muuten SDP:n presidenttiehdokasnäytelmä muuttuu tragikomediaksi.