Back

Masennuksella usein lyhyet jäljet koulumaailmaan

Karjalainen

Kiusaaminen
Koulukiusaamisesta on puhuttu melkein väsyksiin asti, monesta näkökulmasta. Sitä on vähätelty: pojat ovat poikia, on sitä ennenkin nahisteltu, on meidän mummoakin kiusattu. Se on myös kielletty: meidän koulussa ei kiusata, eikä meidän tyttö kiusaa. Liioiteltukin sitä varmasti on.
Tosiasia kuitenkin on, että koulukiusaaminen on suuri ongelma, eikä se ole kaikista projekteista ja vakuutteluista huolimatta vähenemään päin. Kiusaaminen ei ole harmiton ohimenevä ”ikään kuuluva” ilmiö, vaan sillä vakavat, elämänmittaiset seuraukset.
Vuosia jatkunut koulukiusaaminen ja siitä johtuva masennus ovat yhä useamman nuoren mielenterveysongelmien takana. Pohjois-Karjalan keskussairaalan nuorisopsykiatrisella osastolla hoidettavista nuorista suuri osa on kärsinyt joskus koulukiusaamisesta. (Karjalainen, 22.4.)
Kiusatuista pojista lähes 30 prosenttia ja kiusatuista tytöistä 40 prosenttia kärsii masentuneisuudesta. Virallisiin tilastoihin päätyvät luvut ovat tässäkin vain jäävuoren huippu, sillä tilastoaineistoksi ”päästäkseen” nuoren pitää oireilla jo todella vakavasti.
Moni murrosikäinen nuori joutuu selviämään ongelmistaan omin voimin ilman, että kukaan ottaa niitä vakavasti. Kaikilla ei ole omanikäistä vertaistukea eikä sydänystäviä, joille voi purkaa tuskaa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tulevissa soitoissa kiusaaminen on ollut vuosikausia kymmenen puhutuimman aiheen joukossa.
Ennen koulussa kiusattu pääsi turvaan koulun ja koulumatkan jälkeen. Nykyisin välitunnilla töniminen jatkuu usein törkeinä verkkokommentteina koulupäivän päätyttyä. Sosiaalisen median ulkopuolelle sulkeutuminen vaatii nuorelta niin kovaa luontoa, että se on jo todiste vakavista ongelmista.
Netti ei ole enää virtuaalitodellisuutta vaan todellisuutta siinä missä muukin lähiympäristö: jos on poissa somesta, on kuin seisoisi välitunnilla yksin koulun käytävällä.
Mielenterveysongelmista kärsivä – nuori tai vanha – on paljon enemmän yksin kuin mitään muuta sairautta sairastava. Esimerkiksi nuorten psykiatriseen hoitoon on kuukausien jonot, ja monelle nuorelle kuukausien odotusaika on liikaa. Avohoitoakin on vaikea saada, ja kouluterveydenhoitopalvelut ovat retuperällä.
Niin koulukiusaajasta kuin koulukiusatustakin voi tulla työ- ja perhe-elämän häirikkö, kiusaaja lopuksi ikäänsä. Kierre on valmis.Masennuksella
usein lyhyet jäljet
koulumaailmaan