Back
Julkaistu: 08.05.2012 03:01

Epävarmuus valtasi euroalueen

Karjalainen

Ei ollut yllätys, että Euroopan supersunnuntain jälkeen maanosan valtasi epävarmuus. Ranskassa valta vaihtui, ja 17 vuoden tauon jälkeen presidentiksi nousi sosialisti, Francois Hollande. Samaan aikaan Kreikan parlamenttivaaleissa maata vuosikymmeniä hallinneet, säästöohjelmiin sitoutuneet pääpuolueet, konservatiivinen Uusi demokratia ja sosialistinen Pasok kärsivät murskatappion.
Kurjistetut kreikkalaiset antoivat äänensä säästöohjelmaa vastustaville voimille, etenkin vasemmistokoalitio Syrizalle mutta myös toista äärilaitaa edustavalle uutnatsistiselle puolueelle. Toiseksi suurimman ääniosuuden ja todellisen vaalivoiton saanut Syriza ei hyväksy säästöohjelmia, jotka Kreikka on sopinut EU:n, kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin kanssa. Säästöohjelmien hyväksyminen on ollut ehtona Kreikan lainoittamiselle.
Hallituksen muodostamista yrittäneen Uusi demokratia -puolueen johtaja Antonis Samaras uuvahti alkuunsa mahdottoman tehtävän edessä. Nyt pallo on Syrizan johtajan Alexis Tsipraksella. On erittäin epätodennäköistä, että Kreikka saa hänenkään johdolla toimivaa, säästöohjelmiin sitoutuvaa koalitiohallitusta.
Kreikka on nollapisteessä. Säästöohjelmista lipeäminen johtaa rahahanojen ehtymiseen, maan vararikkoon ja lopulta eroon eurosta.
Ennen romahdusta kreikkalaisilla on mahdollisuus yrittää uudestaan uusissa vaaleissa, mikäli sunnuntaisen vaalituloksen pohjalta ei synny hallitusta tai syntyvä hallitus hajoaa mahdottomuuteensa.
Myös Ranskan vaalitulos aiheuttaa päänvaivaa Euroopalle, muttei läheskään niin paljon kuin Kreikan. Hollande on halunnut repiä auki EU:n vaivoin neuvotellun budjettikurisopimuksen, sillä säästöohjelmat eivät hänen mukaansa ole ainoa vaihtoehto Euroopalle. Sopimukseen tarvitaan kirjaus kasvusta.
Hollande todennäköisesti pehmentää puheitaan, eikä Euroopan vakaus järky Ranskan vaalituloksesta. Päinvastoin, uusi kasvo voi tuoda uutta puhtiakin Euroopan talouskriisin ratkaisuun. Jo nyt muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel on myötäillyt Hollandea siinä, että euroalue tarvitsee säästöohjelmien rinnalle kasvuohjelman. Kriittisyys säästöohjelmia kohtaan on kasvanut, koska säästöt ovat nostaneet työttömyyden ennätystasolle Euroopassa.
Parhaimmillaan myös Kreikka voisi saada toivoa Hollanden ajamasta kasvusopimuksesta, jos maa nyt vain pelaisi korttinsa oikein.