Back
Julkaistu: 02.06.2012 04:03

Koulu antaa pohjan, mutta menestys on itsestä kiinni

Karjalainen
Jälleen kerran Suomen lukiot on pantu järjestykseen (Karjalainen, 2.6.). Maan kaikkien 402 lukion listauksessa puhutaan paremmuusjärjestyksestä. Siitä, kertooko se aidosti lukioiden välisistä tasoeroista, on kiistelty niin pitkään kuin näitä listauksia on tehty.

Totta on, että tulosten verrattavuuteen voi esimerkiksi ikäluokalla olla erittäin suuri merkitys. Peräkkäisinä vuosina saattavat tulokset poiketa esimerkiksi oppilasaineksen takia toisistaan kuin yö ja päivä, vaikka opettajat eivät ole vaihtuneet ja opetuksen tason voi näin uskoa pysyneen muuttumattomana.

Näin lienee käynyt esimerkiksi pienen, 15 kirjoittajan pohjoispohjanmaalaisen Siikalatvan lukion kohdalla, joka ponkaisi viime vuoden 273. sijalta tänä vuonna kymmenenneksi.

Hyvälle sijalle 25 saattelivat myös Valtimon lukion neljä kirjoittanutta koulunsa. Vastaavasti Konneveden kaksi kirjoittajaa tekivät sen, että lukio löytyy vasta sijalta 396.

Totuus kuitenkin on, että suurten kaupunkien hyvämaineisten lukioiden oppilaat menestyvät ylioppilaskirjoituksissa vuodesta toiseen, kun taas maaseutukaupunkien ja pienten kuntien lukioilla on vain poikkeustapauksissa asiaa aivan kirkkaimmille kärkisijoille.

Aiheellinen lukiovertailuihin liittyvä kysymys kuuluu, mistä nämä listaukset oikeastaan kertovat.

Kärkipään hyvämaineisiin lukioihin oppilasaines siilautuu tiiviisti asutetulta alueelta, jossa on paljon vaihtoehtoja opinahjoiksi. Maaseutupaikkakunnilla vaihtoehdot ovat vähissä; niukimmillaan se on yksi lukio.

Eri lukioissa annettavan opetuksen tason mittaaminen ylioppilaskirjoitusten menestyksen perusteella on käytännössä mahdotonta, koska nämä listaukset eivät kerro oppilaiden lähtötasosta mitään. Lukion hyvä maine saa hyvät oppilaat hakeutumaan sinne, ja näin menestys kumuloituu lähes automaattisesti.

Avoimessa yhteiskunnassa lukiovertailujen kaltaisten tilastojen julkaiseminen on perusteltua, kunhan niiden puutteet tiedostetaan. On hyvä muistaa, että missään tapauksessa lukion menestyminen tai menestymättömyys ei kerro mitään yksittäisen oppilaan menestysmahdollisuuksista elämässä.

Monelle tänä keväänä ylioppilaskirjoituksissa epäonnistuneelle oli varmasti lohdullista kuulla, miten approbaturin yleisarvosanalla ja lukuaineiden keskiarvolla 6,5 voi päästä jopa tasavallan presidentiksi.

Koulumenestys antaa hyvän pohjan, mutta loppujen lopuksi niin paljon on sittenkin itsestä kiinni.