Back

Heinäkuusta on leppoisuus kaukana

Karjalainen
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tuntuu riittävän eurokriisin selvittelyssä viikosta toiseen. Turha on suomalaistenkaan poliitikoiden haaveilla Suomen lomakuukauden, heinäkuun auvoisesta pysähtyneisyyden tilasta.

Kiistely siitä, kuka on sanonut mitäkin tai onko sanonut mitään, tai jos on sanonut, niin mitä tarkoittanut, tai jos on tarkoittanut tätä, niin se onkin ymmärretty tuoksi, ei ota loppuakseen.

Euroopasta kuuluvat viestit kertovat joka tapauksessa syvästä epäluottamuksesta eri euromaiden välillä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo Helsingin Sanomien (11.7.) haastattelussa, että euron historia ei tunne näin pahaa riitaa. Katainen toteaakin tilanteen olevan ”erittäin vaarallinen päätöksentekijöiden pelätessä aidosti”.

Muun Euroopan syyttävän sormen sanotaan osoittavan koko ajan voimakkaammin Suomen suuntaan, mutta toista väittää valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.): ”Euromaiden suhtautuminen Suomeen ei ole muuttunut, ja tulevissa tukineuvotteluissa maataloudesta ja rakennerahastoista tulemme kyllä pärjäämään” (Karjalainen, 11.7.).

Mielellään Urpilaista uskoisi, jotta uni tulee yöllä silmään, vaikka Kataisen maalailema katastrofimörkö taustalla kummitteleekin.

Jos hallituksen johtavat ministerit saavat ravata pitkin ja poikin Eurooppaa, niin saattavatpa rivikansanedustajatkin joutua heittämään shortsinsa nurkkaan ja keskeyttämään lomansa pikakomennuksella.

Tiistain puolelle venyneessä euroalueen valtiovarainministerien kokouksessa sovittiin Espanjan pankkituesta. Suomen vaatimista vakuuksista on sovittava Espanjan kanssa pikavauhtia, jotta suunniteltu ensimmäinen noin 30 miljardin erä voisi mennä maksuun jo tämän kuun puolella.

Espanjan lainoittamiselle pitää saada myös eduskunnan siunaus. Kiirettä pitää, kun asiasta pitäisi ehtiä käydä eduskunnassa myös perusteellinen keskustelu.

Jottei totuus unohtuisi, niin edelleenkin keskustellaan vain lainasta. Monen eroa eurosta vaativan skeptikon kielikuvista voi saada sellaisen käsityksen, että suomalaisten veronmaksajien rahaa olisi kylvetty Välimeren rannoille jo miljardeittain, kun maksuun ei ole mennyt vielä euroakaan.

Hyvä on tiedostaa myös eurokolikon toinen puoli. Suomalaiset kotitaloudet ja yritykset ovat saaneet miljardihyödyt eurojäsenyydestä (Karjalainen, tänään). Jos tilejä ruvetaan tasaamaan, niin tämäkin on hyvä muistaa.