Kreikka sai viimein varhain tiistaiaamuna lykkäysten ja pitkien neuvottelujen jälkeen toisen tukilainapakettinsa, noin 130 miljardia euroa. Ilman tukea Kreikka olisi jo muutamassa viikossa vajonnut maksukyvyttömäksi.
Tätä riskiä euroalue ei halunnut ottaa. Kreikan hallitsematon konkurssi olisi saattanut käynnistää velkakriisin syvenemisen heikoissa euromaissa ja johtaa euroalueen hajoamiseen. Välittömät markkinareaktiot olisivat olleet kaoottiset.
Sovun synnyttyä markkinoiden reaktiot olivat odotetusti myönteiset sekä Aasian että Yhdysvaltain pörsseissä. Sopua pidettiin piristysruiskeena eurolle.
Sijoittajien luottamusta euroon piristi etenkin Kreikan velkojen ennakoitua hieman suurempi leikkaaminen. Nyt yksityiset sijoittavat ottavat kontolleen 53,5 prosentin leikkauksen Kreikka-saataviinsa, kun aiemmin puhuttiin velkojen puolittamisesta. Velkahelpotusten avulla Kreikan 350 miljardin euron velasta leikataan 100 miljardia, mikä on oikea suunta velkakriisin hoidossa.
 Myös Kreikan joukkovelkakirjoja hallussaan pitävät euromaiden keskuspankit luopuvat lainojen tuotoista Kreikan hyväksi. Samoin euromaiden odotetaan leikkaavan korkoja kahdenvälisistä lainoista, joita maat antoivat Kreikalle ensimmäisessä apupaketissa vajaat kaksi vuotta sitten.
Velan leikkaamisella sekä tukilainojen ja Kreikan omien säästötoimien avulla maan velkataakka pyritään painamaan 120,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Tuona aikana myös Kreikan laskeva talous pitäisi saada nousu-uralle.
Ennen tukipaketin käynnistämistä Kreikan on vielä osoitettava, että se aloittaa kaikki lupaamansa uudistukset taloutensa kohentamiseksi.
Nyt syntynyt markkinarauha todennäköisesti kuitenkin kestää vain huhtikuuhun saakka, jolloin Kreikassa on määrä pitää parlamenttivaalit. Kreikkalaiset tuskin äänestävät kurjistajiaan parlamenttiin. Uuden parlamentin kädet ovat kuitenkin sidotut julkisen talouden uudistuksiin; Kreikkahan on jo EU:n komission tarkkailuluokalla.
Ennen tukipaketista sopimista Suomi ja Kreikka allekirjoittivat vakuussopimuksen, jonka mukaan neljä kreikkalaista pankkia toimittavat vakuudet Suomelle. Näin Kreikan valtio välttyi vakuusjärjestelyltä.
Vakuussumman nyhtäminen Kreikan valtiolta olisikin ollut kohtuutonta. Vakuussumman on arvioitu olevan vajaa miljardi euroa, kuitenkin huomattavasti enemmän kuin Kreikan esimerkiksi viime viikonloppuna mellakoiden varjossa sopimat leikkaukset, noin 325 miljoonaa euroa. SDP:n vaalilupausten täyttäminen teki Suomesta hyvin itsekkäältä näyttävän maan.