Sunnuntai, 4.12.2016
Aira, Airi

Kauluri kaulaan ja menoksi!

Tumppurekan innoittama kaivoin kutimet taas esille. Lupasin miehelle lapaset, mutta hän tilaisi samalla kaulurin - ei kaulahuivia - joten kävin työstämään sitä ensimmäiseksi. Tutkailin netistä erilaisia ohjeita muun muassa Drops Designilta, mutta päädyin jälleen omaan versioon, joka syntyy siinä tehdessä. Tästä minulle ominaisesta syytä kaikki ei mennyt taas ihan putkeen, mutta siitä viis. Tulipahan valmiista työstä sileämpi, kun käsiala ehti taas tasoittua!

Joulupallotragedian viisastamana tällä kertaa tutkailin huolella lankakerien puikkosuositukset ja neuletiheydet. Päädyin käyttämään Novitan Mamboa, jota oli jäänyt jostakin projektista kolme kerää jemmaan. Paksusta langasta on nopea neuloa, ja koin, että siitä tulee tarpeeksi miehekäs - ei mitään piperrystä. Mahtavaa on sekin, että langassa on 70 prosenttia villaa ja se kestää konepesun.

Kävin urakkaan kasin puikoilla ja tein varalta 60 silmukkaa (ohjeen mukaan 11 silmukkaa tekee leveyteen 10 senttiä). Tein kaksi oikein, kaksi nurin - joustinneuletta noin 35–40 senttiä ja sen jälkeen jaoin silmukat kahtia (30 eteen ja 30 taakse) ja jatkoin suoraan eteen noin 20 senttimetrin pituisen lapun ja sitten neuloin takaosan. Ompelin valmiin työn vain puoliksi kiinni joustinneuleosastaan (kuva työstä galleriassa). Näin sain kauluriin sen etuosaan taittuvan osan, joka mielestäni oli hyvä ratkaisu. Se näytti hyvältä myös miehen päällä, mutta kauluri itsessään oli liian iso käyttötarkoitukseensa. Itselläni tuubihuiveja on jo läjä, joten eikun purkamaan.

Versiossa kaksi vaihdoin puikot seiskoihin, ja silmukoita tein vain 56, jotta kaulurista tulisi napakampi. Mies pitää kauluria takin ja hupparin kanssa, joten tein sen sitten ihan perinteisellä mallilla: noin 20 senttimetriä joustinneuletta, eteen 17 senttiä sileää neuletta ja taakse noin 10 senttiä, ettei kauluri jää ihan rutulle hupun kanssa. Kauluri syntyi yhdessä illassa televisiota katsoessa. Se voisi olla ehkä vielä napakampi ainakin kaksinkerroin käännettynä, mutta toisaalta liian tiukkakaan ei ole kiva.

Nyt työn alla on ne lupailemani Lovikka-lapaset. Mies saa ensimmäiset ja sitten jos jaksan, neulon uudet tumput itsellenikin. Taisi tarttua neuloosi sieltä rekasta :)