Perjantai, 28.4.2017 
Ilpo, Tuure, Ilppo
Koti ja perhe

Tältä yksinäisyys tuntuu - Karjalaisen lukijat kertovat

  • Karjalainen

Karjalainen kysyi verkkokyselyssä jokin aikaa sitten ihmisten kokemuksia yksinäisyydestä. Kyselyyn tuli vastauksia pitkälti toista sataa.

Suomalaisia ajatellaan usein yksinäisenä kansana, vaikka yhteiskunnassamme onkin tekijöitä, jotka on kehitetty nimenomaan ehkäisemään yksinäisyyttä. Yksin jäämisen riskiä Suomessa kasvattaa kuitenkin se, että maa siirtyy kohti ystävyysyhteiskuntaa: sukulaisilta odotetaan yhä vähemmän tukea.

Alla on joitakin kyselyyn vastanneiden kokemuksia yksinäisyydestä.

– Yksinäisyys tuntuu todella masentavalta. Suru yksinäisyydestä on päällimmäisenä mielessä koko ajan. Onnellisia pareja ja perheitä on vaikea katsoa.

1X2

– Tuntuu kuin olisin sukka, joka on unohdettu sängyn alle pölyttymään.

Pölyttynyt sukka

– Tunnen, että minulla ei ole tässä elämässä mitään tarkoitusta.

Kiusatunsyvätarvet

– Yksinäisyys tuntuu pahalta, kurjalta ja vaikealta. Leskeksi jäämisen myötä ystävät ovat kaikonneet ympäriltä vuosien saatossa. Pariskunnat eivät voi tavata yhtä ihmistä. Vastakkainen sukupuoli tuntuu kavahtavan leskeä. Kavereita, hyvänpäivän tuttuja toki löytyy. Ystäviä, joiden kanssa voi jakaa mitä vain, ei löydy.

Yksi

– Tuntuu kamalalta. Yksin iskee aivan kauheita pelkotiloja välillä jopa tyhjästä. Olen todella sosiaalinen ihminen ja kaipaisin juttuseuraa tai olkapäätä johon nojata. Monesti yksinäisyyden hetkellä tulee ajatus, että haluan täältä pois lopullisesti, mutta lapseni vuoksi koitan jaksaa. En tiedä, miksi minulla ei ole ystäviä. Kun haluan puhua omista ajatuksista ja tunteista, minua ei haluta kuunnella.

black diamond

– Yksinäisyys tuntuu toisinaan ihan hyvältä, mutta nukkumaan mennessä pahalta. Myös aamut ovat surkeita.

Jouni

– Yksinäisyys tuntuu pahimmalta tilaisuuksissa, joissa ollaan yleensä parina. Kun on hiljainen luonteeltaan, on vaikea lyöttäytyä seuraan.

Anniina

– Vaikka olen parisuhteessa, tunnen olevani yksin omine aatoksineni ja syövän kanssa.

Yksin yhdessä

– Tunnen itseni yksinäiseksi, kun koen että kukaan ei ymmärrä minua ja huoliani. Tunnen itseni yksinäiseksi myös seurassa, jossa kaikki muut ovat erilaisessa elämäntilanteessa kuin minä. Yksinäisyys tuntuu puristavana tunteena kurkussa ja rinnassa. Se saattaa tuntua myös fyysisenä väsymyksenä. Psyykkisesti yksinäisyys oireilee alakuloisuutena, kokemuksena, että en kelpaa tai olen huonompi kuin muut. Yksinäisyys herättää myös kysymyksen, että mikä minussa on vikana.

Yksinäinen vaikkei yksin

– Monet asiat eivät yksin koettuina tunnu lainkaan samalta kuin kaverin kanssa. Yksinäisyys laskee mielialaa, ja uskallus lähteä ihmisten pariin vähenee. Kun elämänpiiri on kapea ja tuntee melko vähän ihmisiä, myös jutunaiheet ja sitä kautta mahdollisuudet tutustua, ovat vähäisemmät. Oltuani monta päivää yksin omien ajatusteni kanssa, ilahdun kovasti, jos joku alkaa jutella esimerkiksi kaupan kassajonossa. Tulee olo, että on sittenkin olemassa oleva ihminen.

Aavesärky

– Tuntuu raskaalta, kun ei ole kenen kanssa jutella ja matkustella. Rahan ja tavaran lainaajia kyllä on, mutta he ovat vain hyväksikäyttäjiä. Autokyydin kerjääjiä on myös.

Länsimainen

– Tuntuu siltä, etten ole edes oikein olemassa. Asioita, iloja ja suruja ei pysty jakamaan toisen kanssa. Päätökset on tehtävä yksin. Kannustajaa ei ole. Vanhetessa ystäviä sairastuu ja kuolee. Uusia ystäviä on hankala löytää, varsinkin jos ei pääse ulos liikkumaan tai harrastuksiin.

Ortica

– Yksinäisyys vaikuttaa eniten mielialaan. Olo tuntuu apealta, eikä mikään jaksa kiinnostaa. Kaikki tekeminen on pakkopullaa. Omat vaivat ja murheet kasvat kasvamistaan. Valoa ei näy tunnelin päässä. Samat asiat pyörivät päässä ja kodin seinät alkavat tuntua ahdistavalta vankilalta. Päivät ovat pitkiä harmaita jaksoja. Yksinäisyyden jatkuttua pitkään, vie aikaa saada taas mieliala kohenemaan ja löytää elämänilo takaisin.

Murmeli

– Olen surullinen, kun en saa kutsuja pariskuntien järjestämiin illanistujaisiin enkä sukulaisten ajanviettoihin. En saa ketään lähtemään mukaani minnekään. Lounastunneilla joudun syömään yksin. Yritän vain keksiä jotain tekemistä itselleni ja unohtaa yksinäisyyden.

Liisa

– Yksinäisyys turhauttaa ja ahdistaa. Se tuntuu kehossa puristavalta. Tekisi mieli lähteä jonnekin, jossa näkisi muita ihmisiä. Lähteminen on kuitenkin turhaa, sillä ei kaupungilla kulkevien ihmisten kanssa pääse juttelemaan. Ainoat keinot päästä pakoon yksinäisyyttä ovat sosiaalinen media, Netflix ja nukkuminen.

Enna

– Tuntuu siltä, että kukaan ei tarvitse minua. Olen siis tarpeeton tähän yhteiskuntaan.

Toiveikas

– Vaikeinta on juhlapyhinä, koska puolisoni on kuollut. Olimme perhekeskeisiä. Kun elämään tulee vaikeuksia, tunnen itseni todella yksinäiseksi, sillä en halua kertoa huoliani lasteni perheille.

Inkeri

– Yksinäisyys tuntuu kaipaukselta ja ihmisen ikävältä.

Mmo

– Jos minulla ei olisi nelijalkaisia, tuntuisi elämä tarkoituksettomalta ja ankealta. Ihmisten seurassa en viihdy.

Sepi Salonkylältä

– Yksinäisyys vie halun nousta sängystä.

Api

– Yksinäisyys hävettää. Mikä minussa on vikana, kun en kelpaa kenellekään? Minulla on aviomies, mutta ei ketään, kenen kanssa harrastaa ja tehdä asioita. Kun sosiaalisessa mediassa näen tuttuja poseeraamassa tyttökavereiden kanssa, se ahdistaa.  Joskus olen mustasukkainen, kun muilla tuntuu olevan ystäviä joka viikonpäivälle. Aikuisilla ihmisillä on kaveriporukat, joihin ei pääse mukaan.

yksinäinen muttei yksin

– Kun sairauden takia menettää työpaikan ja ystävät hylkäävät, myös itsevarma ihminen alkaa tuntea mitättömyyttä ja riittämättömyyttä. Tunnen olevani ulkopuolinen tässä yhteiskunnassa.

TJM

– Joskus mieleni tekisi vain hävitä maan päältä, sillä kukaan ei sitä huomaisi. Monesti kyselen kavereiden perään, mutta lähes aina tulee kieltävä vastaus. Tunnen itsensä noloksi. Miksi minun pitää anella ihmisiä seuraani? Miksi minusta ei olla aidosti kiinnostuneita?

Elisa

– Tuntuu ettei elämällä ole mitään merkitystä, kun ei ole ystäviä.

Lonely

– Yksinäisyys on pelottavaa.

Reino

– Elämä ei värity yksin. Kun pyörii tarpeeksi kauan yksin, ei ole enää mitään jutun juurta, mitä kertoa kenellekkään. Muutun yksin varsin tylsäksi ihmiseksi. Aikuisikä ja taloudellinen tilanne rajoittavat välillä ystävien näkemistä.

Tavis

– Minulla ei ole ketään, kenelle voisin kertoa päivän huippuhetkistä tai siitä, jos töissä oli huono päivä. Ei ole ketään, joka lohduttaisi ja ottaisi kainaloon, kun elämä potkii. Haluaisin joskus lähteä reissuun, mutta joudun lähtemään yleensä yksin. Yksinäisyys saa etenkin viikonloppuisin masentuneeksi.

JK

– Parhaiten yksinäisyyden huomaa viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan, jolloin perheet ja parilliset viettävät aikaa yhdessä. Silloin yksinäisyys riipaisee eniten.

mami

– Tuntuu ahdistavalta ja hiljaiselta. Kun tuntee itsensä yksinäiseksi, itsearvostus kärsii.

Hili

– Tuntuu orvolta. Minulla ei ole ihmisiä, joiden kanssa kokoontua viettämään aikaa esimerkiksi vappuna tai juhannuksena. Ystäville pitäisi aina löytyä aikaa, eikä jättää ystäviä ruuhkavuosina perheen ja työn jalkoihin. Satuttaa huomata, jos pidän jotakuta tärkeämpänä ystävänä kuin vastapuoli minua.

Kahden äiti 33v

Lue lisää kokemuksia ja tutkimustietoa yksinäisyydestä lauantain Karjalaisesta.