Sunnuntai, 26.3.2017
Manu, Manne, Immo
Kotimaa

"Tärkein lakiesitys aikoihin" - nyt ratkaistaan, toimivatko Suomen metsät päästöinä vai hiilinieluina

  • Sari Vanninen / Uutissuomalainen
  • Heikki Saukkomaa
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) pyrkii muuttamaan komission lakiesitystä maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden laskennallisista vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin Suomelle edullisemmaksi. Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) pyrkii muuttamaan komission lakiesitystä maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden laskennallisista vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin Suomelle edullisemmaksi.

Suomen metsät ovat luupin alla myös Euroopan parlamentissa, jossa kevään aikana käsitellään lulucf-asetusehdotusta eli maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta koskevaa lainsäädäntöä vuosiksi 2021-30. Parlamentin ympäristövaliokunnan jäsenen, ALDE-ryhmään kuuluvan Nils Torvaldsin (r.) mukaan kysymyksessä on sekä Suomen että Ruotsin kannalta tärkein lakiesitys pitkään aikaan.

- Esitys liittyy kahteen jo pitemmällä käsittelyssä olevaan lakiesitykseen: päästöoikeuksiin ja päästökaupan ulkopuolella olevan taakanjaon kansallisiin jyvityksiin. Jos näissä lepsuillaan, paineet lulucf:ää kohtaan kasvavat.

Lulucf-säännöstö liittää maankäytön ja metsät EU:n ilmastopolitiikkaan. Euroopan komissio antoi esityksen lulucf:stä viime kesänä, eikä laskelmissa tunnustettu talousmetsien hiilinieluja, toisin kuin Suomessa vaaditaan. Esimerkiksi valtioneuvoston kirjelmässä komissiolle viime syksynä todetaan, että metsien ilmastovaikutusten laskennallinen rooli on nähty esityksessä liian rajoitetusti, ja se voi aiheuttaa Suomelle laskennallisesti merkittävän päästön, vaikka maankäyttösektori ja metsät toimisivat hiilinieluina.

Komissio on vedonnut esimerkiksi siihen, ettei metsien hoitamisen vaikutuksesta metsien kasvuun ole olemassa luotettavaa tietoa EU:n laajuisesti.

- Hyvin hoidettu metsä toimii kuitenkin tehokkaammin hiilinieluna kuin huonosti hoidettu, Torvalds sanoo.

Torvalds pyrkii tarjoamaan omaa, Suomen kannalta oikeudenmukaisempaa laskentamallia metsien hiilinieluille.

- Esimerkiksi Irlanti hakkasi takavuosina kaikki metsänsä, ja on saamassa Suomea edullisemmat ehdot, koska istuttaa nyt Suomea enemmän metsää. Keski-Euroopassa ei ole täysin ymmärretty, miten paljon metsää sekä Suomessa että Ruotsissa on. Sitäkään ei ole ymmärretty, että jääkauden jälkeen jäljille jääneiden graniittikallioiden päälle ei voi istuttaa metsää, Torvalds huokaa.

Europarlamentaarikoilla on perjantaihin asti aikaa jättää muutosesityksensä komission antamaan esitykseen, johon esittelijä, saksalainen EPP-ryhmään kuuluva Norbert Lins on jo tehnyt omat korjausesityksensä keskusteltuaan komission edustajien, lukuisten europarlamentaarikkojen ja sidosryhmien kanssa.

- Valtaosa suomalaisista mepeistä tekee muutosesityksen, sillä asia on tärkeä kaikille, sanoo Torvalds.

Lisää aiheesta: Keskustelu Suomen metsistä kiihtyy