Lauantai, 29.4.2017 
Teijo
Maakunta TILAAJILLE

Sivakan ja Rasimäen elämästä raportoitu jo viiden vuosikymmenen ajan

  • Liisa Yli-Ketola
  • Kimmo Kirves
Näkymä Sivakkavaaralta Hannes Häkkisen (1927-2011) tilalta. Häkkisen perimätiedosta on emeritusprofessori Seppo Knuuttila kirjoittanut artikkelin uutuuskirjaan. Näkymä Sivakkavaaralta Hannes Häkkisen (1927-2011) tilalta. Häkkisen perimätiedosta on emeritusprofessori Seppo Knuuttila kirjoittanut artikkelin uutuuskirjaan.

Kiitollisuutta ja lämpöä huokui Valtimon kirkonkylässä pidetty Kotona, kylässä, liikkeellä -kirjan julkistamistilaisuus. Tutkijat kohtasivat tiistaina kylien väkeä, mediaa ja kuntapäättäjiä, jotka näkevät tutkimustyön arvon paikkakunnan tunnettuuden edistäjänä.

Itä-Suomen yliopiston veteraanitutkijat ovat raportoineet valtimolaisten Sivakan ja Rasimäen elämästä poikkitieteellisesti jo viidellä eri vuosikymmenellä.

Kenttätöitä kylissä on tehty sen verran runsaasti, että ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko vitsaili muistinsa heiketessä muistavansa sentään aina jokaisen sivakkalaisen ja rasimäkeläisen nimet.

Hymyssä suin sujuivat tutkimushaastattelut, vakuutti rasimäkeläinen Pirkko Toivonen, omaa sukua Lipponen.

 - Positiivinen kokemus se oli, oikeastaan jo nauruterapiaa, hän tuumi samalla, kun selaili uunituoretta kirjaa.

 Hänen nuoruusmuistojaan sinne taltioi tutkija Jukka Oksa otsikon Lähteneiden Rasimäki alle.

- Tämä on henkilökohtaisin artikkelini. Moni haastatelluista on ikätovereitani, jotka olivat muuttaneet maaseudulta samoihin aikoihin kuin minä, Oksa kertoi.

- Kun minä opiskelijana kävelin Helsingin katuja, siellä kaupunginteatterin rakennustyömaalla oli Rasimäestä töiden perässä pääkaupunkiin lähteneitä miehiä töissä.

Myös nuorempi tutkijapolvi on jo löytänyt tiensä Rasimäen ja Sivakan taloihin ja sydämiin. Pientä lupausta oli ilmassa, että uusia tutkimusaiheita riittää.

Yliopistotutkija Maarit Sireni on perehtynyt rasimäkeläisten kotien esineisiin, joiden kautta rajan taakse jäänyt kotiseutu muistuu jatkuvasti mieliin.

Historian professori Maria Lähteenmäki puolestaan valotti, miten tunnehistoria on kansainvälisesti nousussa tutkimussuuntauksena.

 - Sivakan kylä on tunneyhteisö, hän vakuutti.

 Lähteenmäen kirjoitus käsittelee Sivakassa syntyneen, kasvaneen ja sinne kesäasukkaaksi palanneen, vuonna 1933 syntyneen Maila Mustosen kokemuksia. Haastatteluja tehtiin useita tunteja, lisänä oli kirjeenvaihtoa ja muuta aineiston kommentointia.

- Positiivinen kokemus se on ollut ihan oman persoonani kannalta. Kirjan kautta meille sivakkalaisille tulevat rasimäkeläiset tutuiksi ja päinvastoin, Mustonen arvioi.

Valtimon kunnanjohtajana vuodesta 2013 työskennellyt Leena Mustonen lahjoitti tutkijajoukolle lahjat kiitokseksi siitä, että ovat saapuneet Valtimolle.

- Enpä olisi uskonut, että tunnissa uutena valtimolaisena pääsen näin hyvin sisälle teidän tutkimukseenne. Otamme opiksi kirjasta, kun mietimme Valtimon tulevaisuutta, sitä, mikä on hyvinvointia ja osallisuutta, hän lupasi.

Esitettiinpä tilaisuudessa toiveita kylätutkimuksen laajentamisesta Karhunpäähän, joka edustaisi kunnanvaltuutettu Pentti Pääkkösen (kesk.) mukaan erilaista kylää.

Sivakka-Rasimäki-tutkimussarja on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen juuri pitkän jatkumonsa ansiosta. Se kertoo paitsi kylien myös yliopistotutkimuksen muutoksesta: raportit eivät ole huonompia tai parempia, vaan aikaansa sidottuja, kuten Pertti Rannikko asian muotoili.

Kylätutkimus

Ainutlaatuinen jatkumo

Sivakka ja Rasimäki valikoituivat tutkimuksen kohteiksi 1970-luvun alussa kansanperinteentutkijoiden ansiosta. Erityisesti Pekka Laaksonen piti Sivakasta säilynyttä tarinaperinnettä kiinnostavana.

Rasimäessä kiinnosti siirtokarjalaisten suuri määrä.

Ensimmäinen raportti julkaistiin 1973. Sitä tekemässä tuoreimman kirjan tekijöistä oli jo maaseutusosiologian dosentti ja eläkkeellä oleva vanhempi tutkija Jukka Oksa.

Toinen raportti ”Yhteiskunta kylässä” ilmestyi 1984. Tässä vaiheessa professorit Seppo Knuuttila ja Pertti Rannikko olivat tulleet mukaan hankkeeseen.

Kyläläiset, kansalaiset valmistui 1996.

Kylän paikka -teos ilmestyi 2008.

Kotona, kylässä, liikkeellä: Sivakka ja Rasimäki arjen ja mielen tiloissa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama.

Haluatko lukea koko jutun?

Voit lukea tämän artikkelin, jos olet Karjalaisen tilaaja. Kirjaudu sisään tai katso tilaustarjoukset.

 
Tilaaja mutta ei tunnuksia?
Salasana unohtunut?

Kolumnit