Back
Julkaistu: 12.07.2012 02:20

Jos eurokriisiä ei olisi koskaan tullut

Karjalainen
Suomen hallitus varautuu eurosta irrottautumiseen, kansa on kyllästynyt kriisimaiden tukemiseen, analyytikot ihmettelevät EU:n ja EKP:n soutamista ja huopaamista. Minkälainen Suomen kansantalous olisi ilman eurokriisiä, jos Lehman Brothersista Eurooppaan levinnyttä finanssikriisiä ei olisikaan tullut, ja Etelä-Euroopan maiden ongelmat yhä piilossa peiton alla?

Karjalaisen kysymyksiin vastasivat Sampo-pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila, Nordean pääekonomisti Roger Wessman ja OP-Pohjolan ekonomisti Timo Hirvonen.

Suomessa on asuntovelkaa 83 miljardia euroa. Jos globaali talous olisi edennyt vuosina 2009-2012 vakaasti, niin minkälainen olisi asuntolainojen viitekorkojen taso? Olisiko pankkien marginaaleihin tullut Euroopasta nousupaineita, vai kilpailisivatko pankit yhä halvalla rahalla?

RW: Ennen talouskriisiä EKP:n ohjauskorko oli 4 prosenttia, 12 kuukauden euribor kävi yli 5 prosentissa. Ilman kriisiä korkotaso olisi lähes kolme prosenttiyksikköä nykyistä ylempänä.

TH: Euribor olisi nyt noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi, mutta asuntolainakanta tuskin oleellisesti nykyistä pienempi luottamuksen ollessa tuolloin korkealla.

LU: Euroalueen talouden reaalikasvu olisi ilman kriisiä jatkunut parin prosentin vuositahtia, samoin inflaatio vähän yli kahdessa prosentissa. Asuntolainakorot olisivat Suomessa lähes viidessä prosentissa, joten moni työpaikkansa säilyttänyt asuntolaina-asiakas on hyötynyt huomattavasti nykytilanteesta.

Palkat olisivat ilman kriisiä nousseet rajummin. Montako prosenttia parempi ostovoima kotitalouksilla olisi, jos kaikki olisi mennyt toisin?

RW: Kasvun jatkuessa Suomen työmarkkinat olisivat kiristyneet aiheuttaen korkeampaa palkkojen nousua palkkaliukumien kautta. Ehkä palkat olisivat nousseet noin 5-6 prosenttia, mikä olisi nostanut kotimaisten tuotteidfen ja palveluiden hintoja. Reaalipalkat olisivat ehkä nyt neljä prosenttia korkeammalla, miinuksena öljyn hintanousun vaikutus.

TH: Nopeassa talouskasvussa inflaatio ja inflaatio-odotukset nousevat, josta syntyy korkeampia palkkavaatimuksia ruokkiva negatiivinen kierre. Kotitalouksien ostovoima olisi jonkin verran, mutta ei paljoakaan parempi.

LU: Lamavuonna 2009 ansiotaso nousi 4,0 prosenttia, kahtena seuraavanakin 2,7 prosenttia. Ilman finanssikriisäkin olisimmie joutuneet tyytymään suunnilleen nykyiseen ansioiden nousuun.

Lue lisää torstain Karjalaisesta.