Karjalaisen kysymyksiin vastasivat Sampo-pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila, Nordean pääekonomisti Roger Wessman ja OP-Pohjolan ekonomisti Timo Hirvonen.
Suomessa on asuntovelkaa 83 miljardia euroa. Jos globaali talous olisi edennyt vuosina 2009-2012 vakaasti, niin minkälainen olisi asuntolainojen viitekorkojen taso? Olisiko pankkien marginaaleihin tullut Euroopasta nousupaineita, vai kilpailisivatko pankit yhä halvalla rahalla?
RW: Ennen talouskriisiä EKP:n ohjauskorko oli 4 prosenttia, 12 kuukauden euribor kävi yli 5 prosentissa. Ilman kriisiä korkotaso olisi lähes kolme prosenttiyksikköä nykyistä ylempänä.
TH: Euribor olisi nyt noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi, mutta asuntolainakanta tuskin oleellisesti nykyistä pienempi luottamuksen ollessa tuolloin korkealla.
LU: Euroalueen talouden reaalikasvu olisi ilman kriisiä jatkunut parin prosentin vuositahtia, samoin inflaatio vähän yli kahdessa prosentissa. Asuntolainakorot olisivat Suomessa lähes viidessä prosentissa, joten moni työpaikkansa säilyttänyt asuntolaina-asiakas on hyötynyt huomattavasti nykytilanteesta.
Palkat olisivat ilman kriisiä nousseet rajummin. Montako prosenttia parempi ostovoima kotitalouksilla olisi, jos kaikki olisi mennyt toisin?
RW: Kasvun jatkuessa Suomen työmarkkinat olisivat kiristyneet aiheuttaen korkeampaa palkkojen nousua palkkaliukumien kautta. Ehkä palkat olisivat nousseet noin 5-6 prosenttia, mikä olisi nostanut kotimaisten tuotteidfen ja palveluiden hintoja. Reaalipalkat olisivat ehkä nyt neljä prosenttia korkeammalla, miinuksena öljyn hintanousun vaikutus.
TH: Nopeassa talouskasvussa inflaatio ja inflaatio-odotukset nousevat, josta syntyy korkeampia palkkavaatimuksia ruokkiva negatiivinen kierre. Kotitalouksien ostovoima olisi jonkin verran, mutta ei paljoakaan parempi.
LU: Lamavuonna 2009 ansiotaso nousi 4,0 prosenttia, kahtena seuraavanakin 2,7 prosenttia. Ilman finanssikriisäkin olisimmie joutuneet tyytymään suunnilleen nykyiseen ansioiden nousuun.
Lue lisää torstain Karjalaisesta.
