Back
Julkaistu: 03.06.2012 08:57

Ranskan villi länsi

Maaria Matsunaga
Rauhalliset camaraguenhevoset ovat tottuneet eri tasoisiin  ratsastajiin. Rauhalliset camaraguenhevoset ovat tottuneet eri tasoisiin ratsastajiin. Kuvaaja: Maaria Matsunaga

Camarguen alavaa maisemaa halkoo leveä tie. Toisaalla maa on karua, toisaalla se muuttuu kosteikoksi. Korkeiden heinien takaa kurkistaa valkoinen hevonen, ja autot pysähtyvät tienpenkkaan. Etäämmällä erottuvat mustat härät.
Kun päitten yllä lentää vaaleanpunaisten flamingojen parvi, on hieraistava silmiään: olemmeko todella Ranskassa?

Retki on hyvä aloittaa Välimeren rannalta Les Saintes-Maries-de-la-Merin kylästä, joka on alueen suurin asutuskeskus. Turismi on maatalouden ohella tärkein elinkeino, minkä huomaa kylän kujilla.
Pienet putiikit myyvät matkamuistoja ja uima-asuja, eikä ravintoloista tai hotelleista ole puutetta.
Ravintoloiden terasseilta avautuvat hienot näkymät merelle. Villin luonnon lisäksi hiekkarannat houkuttelevat lomailijoita.

Saintes-Maries’n tärkein nähtävyys on jykevä merimieskirkko, jonka uumenissa säilytetään romanien suojeluspyhimuksen, Mustan Saaran, patsasta.
Kerrotaan, että egyptiläinen romanipalvelustyttö Saara saapui Camargueen kolmen Pyhän Marian kanssa 40 vuotta ajanlaskumme jälkeen. Maria Salomen ja Kleofaan Marian sanotaan olevan haudattuina kirkon alle.
Toukokuun lopussa kylässä vietetään pyhiinvaellusjuhlaa, johon osallistuu kymmeniä tuhansia romaneja eri puolilta maailmaa.
Tummuvan taivaan alla soi tuolloin mustalaismusiikki ja flamenco, ja hameenhelmat liehuvat tanssin tahdissa.
Juhlan päätteeksi pyhäinkuvat kannetaan meren aaltoihin kastettavaksi.

Camargue on kooltaan 930 neliökilometriä, joten päiväretki kannattaa suunnitella tarkkaan. Autolla alueesta saa kokonaiskuvan yhdessä päivässä.
Pikkuteitä pitkin pääsee alueen länsilaidalla sijaitseville Salin de Giraudin purppuran värisille suola-altaille ja korkeita suolakasoja katsomaan. Suolaa tuotetaan myös länsilaidalla Aigues-Mortesin linnoituskaupungin suolatehtailla.

Pont de Gaun lintupuistossa pääsee pitkospuita pitkin kurkistamaan flamingoja lähempää. Lintuharrastajalle paikka on unelma, sillä rämeikössä asustaa 350 lintulajia, esimerkiksi haikaroita, kahlaajia ja lokkeja.
Flamingot etsivät kaulat pitkinä matalikosta ravintoa, ja välillä ne leväyttävät siipensä avoimiksi paljastaen samalla punertavan höyhenpukunsa.
Värinsä ne saavat suolaisen veden katkaravuista ja muista eliöistä, samoista, jotka värjäävät suola-altaat purppuraisiksi.
Camarguen luontoon voi tutustua myös jalkapatikassa, polkupyörällä tai vaikka ratsain. Rauhalliset camarguenhevoset ovat tottuneet eri tasoisiin ratsastajiin, ja oppaat huolehtivat ensikertalaisistakin.
Yksi suosituimmista päiväretkikohteista on luonnonpuiston keskellä oleva La Gachollen majakka.
 Kahdeksan kilometrin taival kulkee suolalampien välissä hiekkadyyneillä ja pikkuteillä, takaisin päin voi taivaltaa rantaviivaa pitkin.

Mustat härät ja valkoiset hevoset ovat flamingojen ohella Camarguen symboleita.
Suuren osan vuodesta ne viettävät vapaudessa paljaan taivaan alla.
Keväällä camarguenhevonen varsoo luonnossa. Pienet varsat syntyvät ruskeina, ja noin nelivuotiaina ne saavat rodulle ominaisen valkoisen tai vaaleanharmaan värinsä.

Lue lisää kohteesta sunnuntain Karjalaisen matkailusivulta.

Arvostele tätä artikkelia
(1 ääni)