Näyttävää kahlaajamuuttoa

Lintuharrastajat ovat päässeet tänä vuonna seuraamaan poikkeuksellisen näyttävää kahlaajien syysmuuttoa. Monia lajeja on nähty isoja määriä niin muuttolennossa kuin sopivilla paikoilla lepäilemässä ja ruokailemassakin. Lajikirjo on ollut jopa poikkeuksellisen suuri verrattuna hellekesiin, jolloin kahlaajia näkee niukemmin.

Kahlaajien syysmuutto alkaa varhain, joillakin lajeilla jo kesäkuussa. Heinäkuu ja elokuun alku on vanhojen lintujen päämuuttoaikaa, kun taas tänä vuonna syntyneet nuoret kahlaajat muuttavat enimmäkseen vasta syyskuussa.

Tyypillistä kahlaajamuutolle on nopeus ja lajien sekä yksilöiden nopea vaihtuvuus samoillakin paikoilla. Hyvillä kahlaajapaikoilla kannattaisikin vierailla ainakin muutaman kerran päivässä: todennäköisesti joka kerta näkee osittain eri lintuja.

Esimerkiksi keskiviikkona Outokummun Vuonoksessa, joka on maakunnan paras paikka kahlaajien havainnoinnille, nähtiin ensin muun muassa viisi punakuiria. Myöhemmin päivällä kuirit olivat jatkaneet matkaansa, mutta tilalle oli taivaalta tipahtanut kaksi isosirriä, joka on toinen korea, punakuirin tavoin aikuisikäisenä punainen kahlaajalaji.

Suosirrien määrä oli aamupäivän aikana noussut 28:aan, pikkusirrejä löytyi nyt kolme ja lapinsirrejä neljä. Sama jänkäsirriäinen sentään oli pysytellyt paikalla. Myös tyllejä juosta viipotti yhdellä altaalla kymmenen yksilöä.

Näitä katsellessa ei haitannut tippaakaan, vaikka tuuli puhalsi lujaa ja vettä tuli taivaan täydeltä. Vieläkin paleltaa. Mitähän Vuonoksessa näkisi juuri nyt?

Kahlaajien seuraaminen on siksikin mielenkiintoista, että hyvällä onnella joukosta voi löytää todellisen suurharvinaisuuden. Lajeja on maailmalla paljon, ja kahlaajat saattavat lentää pitkiäkin matkoja kauas pois ydinalueiltaan. Onhan Vuonoksessakin tavattu jo esimerkiksi tundrakurppelo ja valkoperäsirri.

Mikä löytyykään seuraavaksi, ja kuka sen löytää?