Sääblogi: Tämän vuoden loppiainen on lumisin sitten vuoden 1984 - Vuoden 1985 loppiaisena Juuassa -42,7, Sallassa pakkasennätys -50,4

Tämän vuoden loppiaispäivää vietetään Pohjois-Karjalassa noin 10 asteen pakkassäässä, mikä on suunnilleen normaali tammikuun alkupuolen lukema.

Viimeisen runsaan 60 vuoden aikana loppiaisen lämpötilat ovat vaihdelleet maakunnassa noin kolmesta plusasteesta lähes 43 asteen pakkasiin. Lunta sitä vastoin on selvästi enemmän ajankohtaan nähden, paikoin jopa yli 60 senttiä.

1980-luvulta muistetaan huikeina pakkastalvina vuodet 1985 ja 1987. Noina vuosina kylmää oli jo loppiaisena ja tulipalopakkaset jatkuivat koko tammikuun ajan ja vuonna 1985 vielä helmikuussa.

Vuoden 1985 loppiaispäivä on ollut Suomen säähistorian kylmin. Sallan Naruskajärvellä mitattiin siihenastinen Suomen pakkasennätys -50,4 astetta, joka rikottiin 14 vuotta myöhemmin vuonna 1999, kun Kittilän Pokassa hytistiin 28. tammikuuta -51,5 asteen hyytävissä lukemissa.

^{Kylmää oli} loppiaisena 1985 myös Pohjois-Karjalassa. Hyisin lukema -42,7 mitattiin Juuan Niemelässä, mutta myös Valtimon kirkonkylässä mittarit vajosivat 40 pakkasasteeseen.

Lähes yhtä kylmää oli vuonna 1987. Juuka oli nytkin maakunnan kylmyysnapa -39,5 asteen lukemillaan ja Sallan Naruskajärvi vei jälleen valtakunnan kärkipaikan -43,9 asteellaan.

Vuonna 1971 Pohjois-Karjalaa kylmempää ei ollut loppiaisena missään päin Suomea. Tohmajärven Kemien -37,0 asteen lukemia lähestyi vain Kuusamon Kiutakönkään havaintoasema astein -36,6.

Samoin vuonna 1966 Pohjois-Karjalassa mitattiin loppiaisena Suomen alimmat lämpötilat: Ilomantsin kirkonkylässä -36,5 ja Tohmajärvellä -36,3 astetta.

Viimeisin kylmä loppiaispäivä on vuodelta 2017, jolloin Juuassa kirjattiin -35,4 ja Valtimolla -34,9 astetta. Itärajan tuntumassa sijaitseva Salla oli jälleen valtakunnan kylmin paikkakunta -40,3 asteella.

Lauhimmat loppiaiset 1973, 2007 ja 2018

Jos on pakkanen paukkunut loppiaisena monina vuosina huippulukemissa, on 6. tammikuuta päästy maakunnassa myös pluslämpötiloihin.

Korkein loppiaisen lämpötila mitattiin vuonna 2007, jolloin Tohmajärven maksimi oli 2,8 astetta. Lähes yhtä lämmintä (2,6) oli vuonna 1973 Joensuun lentoasemalla. Neljä vuotta sitten vuonna 2018 Tohmajärvellä yllettiin tasan kahteen plusasteeseen.

^{Etelärannikolla} Helsingin Kaisaniemessä plusmerkkiset lämpötilat loppiaisena ovat paljon yleisempiä. Kun Tohmajärvellä ja Liperissä plussan puolelle on päästy viimeisen 64 vuoden aikana loppiaisena 14 kertaa, Kaisaniemessä lähes joka toinen – yhteensä 31 - loppiainen on ollut plusmerkkinen.

Kaksi selvästi lämpimintä loppiaista Helsingissä ovat olleet vuosina 1973, jolloin päästiin 8,5 asteeseen, ja vuonna 1983, jolloin maksimilukemat olivat 7,3 astetta.

Metrin lumipeite maaliskuun puoliväliin mennessä?

Loppiaiseen liittyy monia uskomuksia ja sääennustuksia, joiden toteutumista voisi tutkia jossain vaiheessa tarkemmin:

”Minkälaiset ovat ilmat loppiaisena, sellaista on eniten kevättalvella”, kiteeläiset ovat todenneet.

”Jos loppiaisena on taivas tähdessä, saadaan varmasti hyvä vuosi,” ristijärveläiset lupasivat.

"Jos loppiaisena sataa lunta niin paljon, että hiiren jäljet peittyvät, ei sinä vuonna tule lumesta puutetta"

”Loppiaisena on satanut vasta puolet talven lumista ja pakkaset ovat vielä edessä, mutta onneksi päivät alkavat pidetä”, sanoo tuntematon kansanviisaus.

^Lumipeite on ohentunut 2000-luvulla merkittävästi, mutta tänä talvena on palattu takavuosien reippaisiin lumitalviin. Lunta oli Reijolan mittauspisteessäni loppiaisaamuna yön pyryjen jälkeen 57 senttiä.

Tohmajärven Kemiessä mittaus osoitti 59 sentin ja Joensuun Linnunlahdellakin 55 sentin lumensyvyyttä.

Eniten lunta oli Ilomantsin Mekrijärvellä ja Joensuun Pyhäselässä, jossa mitattiin loppiaisaamuna 62 sentin lumipeite.

Näillä lukemilla Tohmajärvellä ja Joensuussa ylletään komeasti lumisimpien loppiaisten kärkikymmenikköön, kun vertailussa ovat vuodet 1959-2022. Tohmajärvellä tämän vuoden loppiainen on lumisin sitten vuoden 1984 ja sijoittuu 64 vuoden vertailussa viidenneksi.

Vuoden 1984 loppiainen lumisin

Eniten lunta oli maakunnassa loppiaisena vuonna 1984, jolloin Outokummun Viuruniemi oli koko valtakunnan lumisin havaintoasema 95 sentin kirjauksella. Joensuun lentoasemalla lunta oli 82 ja Tohmajärvellä 76 senttiä. Lentoasemalla yli 70 sentin lumensyvyys mitattiin myös vuosina 1959 (78), 1971 (75) ja 1981 (72 senttiä).

Lumeton loppiainen on Pohjois-Karjalassa harvinaisuus, mutta sellaisiakin on koettu 2000-luvulla kahteen kertaan: vuosina 2008 ja 2014 Tohmajärven mittaus osoitti nollaa. Helsingin Kaisaniemessä, joka on mukana loppiaisen lumensyvyysvertailussani, lumettomia loppiaisia on mahtunut 63 vuoden vertailujaksoon kaikkiaan 14.

^{Kansanviisauden} mukaan siis puolen metrin lumipeite loppiaisena toisi jopa metrin nietokset maaliskuun puoliväliin mennessä, jolloin lumipeitteen pitäisi olla paksuimmillaan. Tämä tuskin enää kuitenkaan toteutuu, sillä useimpina 2000-luvun talvina lauhojen plusjaksojen myötä lumipeite on painunut alaspäin useammankin kerran lopputalven aikana.

Yksi talven kansanviisaus on, että ensimmäisestä suojasäästä (pluskelistä) laskettiin 200 päivää elonkorjuuseen. Joulukuun 16. päivänä lämpötila kipusi koko maakunnassa plussan puolelle, mutta sen jälkeen on talvea vietetty miinusmerkkisissä lukemissa. Ensimmäisiä suojasäitä siis odotellaan.