Torstai, 24.1.2019 
Senja
Teatteri

Pölyt pois klassikosta

  • Kimmo Nevalainen
Kalakeiton tekoa Kajaanin kaupunginteatterin malliin Havukka-ahon ajattelijassa. Vasemmalta Katriina Hänninen, Anne Ballini, Esko Vatula, Sarianne Tolonen ja Antti Hovilainen Kalakeiton tekoa Kajaanin kaupunginteatterin malliin Havukka-ahon ajattelijassa. Vasemmalta Katriina Hänninen, Anne Ballini, Esko Vatula, Sarianne Tolonen ja Antti Hovilainen

Vaikka Havukka-ahon ajattelija olikin nuoren Veikko Huovisen kirjoittama, 60 vuotta julkaisua myöhemmin luettuna teksti jahkailee ja viittailee tyylissään mieluummin taaksepäin kuin tulevaisuuteen.

 

Havukka-ahon ajattelija

 

Maailman kummallisuuksien ihmetellyssään romaani on toki klassikkoasemansa ansainnut. Ja missäpä muualla kuin kotikonnuilla, Kajaanin kaupunginteatterissa Havukka-ahon ajattelijan voi päivittää karnevalistiseksi versioksi.

Joensuulaiset eivät sentään voi omia Kajaanin esitystä omakseen, vaikka tutut nimet tekijöissä vilahtelevatkin. Ohjaajana, käsikirjoittajana ja sanoittajana häärinyt Riku Innamaa on Joensuun kaupunginteatterin entinen teatterinjohtaja, koreografi Kira Riikonen teki Joensuussa kulttuuria monitoiminaisena vuosikaudet ja lavastaja Samuli Halla oli Joensuussa skenografina Innamaan kaudella.

 

Hullutteluohjauksissaan, jos tällaista termiä voi käyttää, Riku Innamaa on luottanut aikaisemminkin eläinhahmoihin. Jäniksen vuodessa Joensuun kaupunginteatterissa jänis oli yhdessä pääosassa. Kajaanin Havukka-ahon ajattelijassa karhu heittää löylyä, torakka käyttäytyy korrektisti ja lehmä haahuilee muuten vain.

Suurikokoinen kala - joka on ”vain” lavaste eikä ihminen - ui ilmassa täysin luonnollisesti. Teatterin illuusio on taas kunniassaan.

Mielelläni olisin nähnyt lavalla myös maailmanhistorian ensimmäisen elävän pyymetson, joka nuhtelee Konstaa siitä, että tämä lähtee ampumalinjalle, vaikka kysymyksessä on maailmanluokan harvinaisuus.

Innamaan ja Miko Jaakkolan dramatisointi kunnioittaa Veikko Huovisen tarinaa sopivan paljon, vaikka esimerkiksi tapahtumien järjestystä on vaihdettu, ja jotakin jo luonnollisista syistä jätetty pois.

Tyylilaji onkin sitten tyystin toinen. Konsta Pylkkästä lukuun ottamatta kaikki muut lavalla heiluvat tyypit ovat todellakin tyyppejä - hassusti puettuja ja kummallisesti puhuvia.

Välillä pannaan lauluksi, jotaw säestää pääosin näytelmän näyttelijöistä koostuva bändi.

Kuulostaako sekopäiseltä? Lisäksi se näyttääkin siltä.

Musisointi pysyy koossa - sanotaanko riittävästi. Lauluosuudet hoituvat kohtuullisen hyvin ja Kari Suhoselta oikein hyvin. Lauluissa viitataan useampaan suuntaan ja välillä pyörähdetään musikaalimaailmassakin, vaikkakaan hittimelodioita Juhani Valkama ei ole säveltänyt.

 

Havukka-ahon ajattelijan kohkausversio on ammattitaitoisesti ohjattu, pätevästi näytelty, ilottelevasti ja kekseliäästi lavastettu ja puvustettu.

Mitä muuta voisi toivoa? Ehkä vieläkin lisää kierroksia, ripaus päättömyyttä lisää. Innamaan ohjauksessa ei säntäillä eikä ryntäillä, ja kokonaisuudessa luotetaan enemmän visuaalisuuteen ja kekseliäisyyteen kuin vauhtiin. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö olisi mielikseni katsomossa istunut.

Kira Riikosen kekseliäät koreografiat näkyvät hyvin esimerkiksi ylioppilaskaksikon venekohtauksessa ja keittolaulussa.

Esko Vatula sopii hyvin Konsta Pylkkäsen rooliin, hän on luonteva ihmettelijä, jonka ei tarvitse kohkata, muut tekevät sen hänen puolestaan. Kari Suhonen on nelosroolissaan aivan loistava, tyyppiä on vaikea edes tunnistaa maskeerauksen alta. Antti Hovilaisen maisteri Ojasto on hauska hippi, Anne Ballinin merimiestyylinen maisteri Kronberg vähintään outo. Köyhän miehen Uuno Turhapuroksi puettu, illistelevä Mooses Pessi eli Perttu Hallikainen ei sydäntäni sykähdyttänyt.

Näytelmän kesto kaksi tuntia on juuri passeli. Tämän pidemmälle karnevalistinen Havukka ei olisikaan kantanut.

Dramatisointi Riku Innamaa ja Miko Jaakkola, laulutekstit Miko Jaakkola, Riku Innamaa ja Juhani Valkama, ohjaus Riku Innamaa, sävellys ja musiikin harjoitus Juhani Valkama, koreografia Kira Riikonen, lavastus Samuli Halla, puvut Riitta Raunio, äänet Jori Tossavainen, valot Olli Seppänen, kampaukset ja maskeeraus Tarja Torniainen. Rooleissa Esko Vatula, Anne Ballini, Perttu Hallikainen, Antti Hovilainen, Katriina Hänninen, Kari Suhonen ja Sarianna Tolonen.