Keskiviikko, 19.12.2018 
Iikka, Iiro
Muut

Nurmeksen kirkko: 55 metriä komeaa käytävää

  • Karjalainen

Media

Nykyinen kirkko on jo viides kirkko Nurmeksessa

Nurmeksen maisemaa ovat koristaneet vuosien mittaan hyvin erilaiset kirkon tornit. Nykyinen, vuonna 1897 valmistunut kirkko on sarjassaan viides.
– Kaksi kirkoista on palanut, ja kaksi jouduttiin purkamaan lahoamisen vuoksi, seurakuntamestari Eeva Korkalainen valottaa.
Edellinen, vuonna 1891 palanut puukirkko oli näyttävän näköinen, sillä se oli lähes yhtä suuri kuin nykyinen tiilikirkko. Nurmeksen kirkossa ei tänäänkään kärsitä tilanpuutteesta.
– Täällä on 2 300 istumapaikkaa. Siten mitattuna Nurmeksen kirkko on Suomen viidenneksi suurin, Korkalainen kehaisee.
Nurmekselaiset voivat olla ylpeitä kirkostaan, jonka torni kohoaa 55 metrin korkeuteen ja näkyy joka ilmansuunnasta kaupunkiin tultaessa.
– Kirkon käytäväkin on 55 metriä pitkä. Siinä ehtii miettiä pariinkin otteeseen, mitä on tekemässä, kun kävelee kohti alttarilla odottavaa sulhasta, Korkalainen hymyilee.

Kadonnut lyhty

Kaikki suuren kirkon penkit täyttyivät vielä parikymmentä vuotta sitten kauneimpien joululaulujen ajaksi. Nykyään enää puolelle penkeistä riittää istujia edes joulun aikaan.
Avaruutta ja valoa kirkossa kuitenkin riittää. Kattokruunujen öljylamput vaihdettiin jo 30-luvulla sähkölamppuihin. Alttarin edustaa koristaa puolestaan kolme 1700-luvulla valmistettua kynttilälyhtyä.Niitä tosin kuuluisi olla neljä.
– Yksi lyhdyistä on hävinnyt. Minne, sitä ei tiedetä. Kirkko oli aiemmin auki ilman valvontaa, joten se selittänee katoamisen, Korkalainen arvelee.
Vaikka esineitä on kadonnut, niitä on myös tullut tilalle. Nurmeksen seurakunta on saanut lahjoituksena muun muassa ehtoollisliinoja. Martat lahjoittivat puolestaan alttarin laidan Tiimalasi-ryijyn.

Käännetyt kasvot

Vuosituhanteen vaihteessa Nurmeksen seurakunnan papit kääntyivät kirkkoon saapu-neiden seurakuntalaisten puoleen.
– Remontin yhteydessä siirsimme alttarin siten, että pappi on koko ajan kasvot seurakuntaan päin.
Seurakuntalaiset ovat saaneet totutella myös uudenlaiseen äänimaailmaan, sillä äänentoisto uusittiin tänä vuonna. 40-kertaiset urut ovat sen sijaan soineet yli 30 vuotta.
Mahtava ääni lähtee myös kirkon kolmesta kellosta. Isoin niistä painaa 1 000 kiloa.
– Pieni papinkello on valettu entisen palaneen kirkon kellosta, Korkalainen sanoo.
Aiemmin Korkalainen soitti kelloja käsin. Silloin piti kiirettä, sillä soiton aluksi ja lopuksi oli noustava ylös tapuliin avaamaan ikkunat. Nykyään kellot kajahtelevat nappia painamalla.
– Välillä on ikävä niitä aamuja, kun nousin yksin tapuliin kelloja soittamaan. Maisemat sieltä ylhäältä olivat niin upeat.

Uusia ääniä

Kirkot eivät ole tarjonneet turvaa ainoastaan hengellisessä mielessä. Nurmeksen kirkkokin on pelastanut useita pulaan joutuneita.
– Kirkko toimi evakkokeskuksena sotien aikaan. Täällä syntyikin silloin muutamia lapsia. Eräs heistä kävi pari vuotta sitten katsomassa synnyinpaikkaansa.
Nurmeksen kirkkoa pommitettiin sodassa, ja jäljet näkyvät edelleen sen seinissä. Niitä ei haluttu korjata, jotta muistot eivät unohtuisi. Menneiden sukupolvien ohella Nurmeksen kirkossa kunnioitetaan myös uusia sukupolvia.
– Lapsille on oma leikkipaikka yhdessä nurkkauksessa. Etenkin konfirmaatiojumalanpalveluksissa siellä on usein ruuhkaa.