Keskiviikko, 16.10.2019 
Sirkka
Kotimaa

Mitä tarkoittaa, että syyttäjä luopui rangaistusvaatimuksesta Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa?

  • STT
Syyttäjä perusteli rangaistusvaatimuksesta luopumista sillä, että syytetty loukkaantui itsekin kolarissa ja on joutunut julkiseen ryöpytykseen.  LEHTIKUVA / VILLE VUORINEN Syyttäjä perusteli rangaistusvaatimuksesta luopumista sillä, että syytetty loukkaantui itsekin kolarissa ja on joutunut julkiseen ryöpytykseen. LEHTIKUVA / VILLE VUORINEN
Raaseporin tasoristeysonnettomuuden syytettä ajava syyttäjä ilmoitti keskiviikkona, ettei sittenkään vaadi turma-auton kuljettajalle rangaistusta. Syyttäjä katsoo, että vaikka tuomioistuin toteaisi kuljettajan syyllistyneen onnettomuudessa rikoksiin, tämä voidaan jättää tuomitsematta rangaistukseen.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessorin Raimo Lahden mukaan sillä, että syyttäjä on tätä mieltä, on käytännössä merkittävä vaikutus tuomioistuimen toimintaan.

–  Tuomioistuin ei rangaistuksen määräämisen osalta ole sidottu siihen, mitä syyttäjä esittää. Kuitenkin yleinen suuntaus on, että syyttäjän kanta muodostaa keskustelun pohjan, ja siitä poikkeamiseksi pitäisi ilmetä puoltavia seikkoja, Lahti sanoo STT:lle.

Syytetyn itsensä loukkaantuminen on oppikirjaesimerkki

Syyttäjä perusteli rangaistusvaatimuksesta luopumista sillä, että syytetty loukkaantui itsekin kolarissa ja on joutunut julkiseen ryöpytykseen.

Lahden mukaan syyttäjän esittämiä perusteluja voidaan pitää niin sanottuina epävirallisina sanktioina, jotka tuomioistuin voi ottaa huomioon rangaistusta mitatessa. Tuomioistuin voi siis katsoa, että tarvetta varsinaiselle rangaistusseuraamukselle ei ole, sillä syytetty on joutunut jo kärsimään epävirallisista sanktioista.

Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki selittää, että puhutaan sanktiokumulaatiosta: voidaan katsoa että tekijälle on tullut jo muita seurauksia ja että rikosoikeudellisen sanktion tuleminen niiden päälle olisi kohtuutonta. Terveydentila on Kimpimäen mukaan tyypillinen seikka, joka voi vaikuttaa rangaistukseen.

–  Syytetyn itsensä loukkaantuminen on oppikirjaesimerkki siitä, minkä tyyppisiä seikkoja voidaan ottaa huomioon rangaistuksen kohtuullistamisessa tai siinä, että jätetään tuomitsematta rangaistukseen.

Myös oikeudenkäynnin julkisuus voidaan ottaa huomioon.

–  Siinä on ollut linjauksena, että jos julkisuus on hyvin henkilöön käyvää eikä perustu rikokseen, niin hyvinkin saattaa olla huomioon otettava seikka.

"Tapaus mennee enintään tuottamuksen alarajoilla"

Vaikka syytteellä ei tavoiteltaisi rangaistusta, oikeudenkäynti ei Lahden mukaan ole turha.

–  Kun on tapahtunut kuolemia, syyttäjän näkökulmasta voi olla voimakas julkinen intressi selvittää onnettomuuden syyt. Kun asia viedään oikeuteen, on pääkäsittely ja todistajien kuuleminen, jolloin saadaan paljon parempi selvyys kuin esitutkinta-aineiston perusteella.

Kimpimäki huomauttaa, että tuomioistuin voi myös päätyä hylkäämään syytteen, jolloin rangaistuksen kohtuullisuutta ei tarvitse arvioida lainkaan.

–  Aivan ensimmäiseksi tuomioistuimen täytyy tehdä ratkaisu siitä, onko rikosta tapahtunut vai onko onnettomuus ollut rankaisematon tapaturma. Jos tuomioistuin tässä tapauksessa päätyy pitämään tekoa tuottamuksellisena, mennään varmaankin ihan tuottamuksen alarajoilla.

Taajamajunan ja armeijan auton törmäyksessä kuoli kolme

Alun perin haastehakemuksessaan syyttäjä ilmoitti vaativansa onnettomuusautoa kuljettaneelle miehelle tuntuvaa sakkoa tai ehdollista vankeutta. Miestä syytetään kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta.

Onnettomuus sattui syksyllä 2017 Raaseporin Skogbyssä vartioimattomassa tasoristeyksessä. Armeijan kuorma-auto ajoi risteykseen, ja VR:n taajamajuna törmäsi siihen. Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui.

Risteys oli todettu vaaralliseksi, ja lisäksi ajo-olosuhteet olivat haasteelliset. Onnettomuus sattui aamuhämärässä, ja satoi räntää.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa