Perjantai, 6.12.2019 
Niilo, Niko
Ulkomaat

Tutkija: Venäjä ei voi kuin voittaa ensi kuun Itä-Ukraina-kokouksessa

  • STT
Mielenosoittajat protestoivat Kiovassa Ukrainan joukkojen vetäytymistä maan itäosassa. LEHTIKUVA/AFP Mielenosoittajat protestoivat Kiovassa Ukrainan joukkojen vetäytymistä maan itäosassa. LEHTIKUVA/AFP
Venäjän ja Ukrainan presidenttien ensikuinen tapaaminen saattaa edistää Itä-Ukrainan konfliktin ratkeamista, mutta se tulee tapahtumaan Venäjän ehdoilla, Ukraina-tutkija sanoo.

Ranska on vahvistanut, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ukrainan presidentiksi toukokuussa noussut Volodymyr Zelenskyi tapaavat ensi kertaa kasvotusten 9. joulukuuta Pariisissa. Niin kutsutun Normandia-ryhmän kokoukseen ottavat osaa myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Macronin kanslian mukaan osapuolten välisissä neuvotteluissa on viime aikoina saavutettu merkittävää edistystä, mistä yhtenä osoituksena sekä Venäjän tukemat Itä-Ukrainan separatistit että Ukraina ovat vetäneet joukkojaan yhteisesti sovituilta alueilta.

Marssitaanko Pariisissa Venäjän pillin mukaan?

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Arkady Moshesin mukaan Ukrainassa on nyt presidentti, joka haluaa rauhaa ja on valmis myönnytyksiin – ja on niitä paljon jo tehnytkin. Sisäpoliittisesti Zelenskyi on kuitenkin hankalassa asemassa.

–  Ukrainassa enemmistö kansasta tukee rauhaa, muttei millä hinnalla hyvänsä. Esimerkiksi erityisaseman antamista separatistialueille kannattaa vain hyvin pieni ja verrattain merkityksetön osa ukrainalaisista, Moshes sanoo.

Moshesin mukaan Venäjän asema ei sen sijaan ole muuttunut yhtään.

–  Venäjän neuvotteluasema on hyvin vahva ja voikin olla, että Pariisin kokouksessa marssitaan Venäjän pillin mukaan. Jos Ukraina suostuu kaikkiin vaadittuihin myönnytyksiin, Venäjä saattaa tulla joissain asioissa vastaan. Mutta jos Ukraina kieltäytyy lisämyönnytyksistä, Venäjälle sopii ylläpitää nykytilanne. Täytyy muistaa, että Venäjä on edelleen mukana entisen Neuvostoliiton alueen konflikteissa, jotka ovat jatkuneet 30 vuotta, Moshes sanoo.

Riitaisa EU on Venäjälle heikompi vastapari

Itä-Ukrainan konflikti leimahti alkuvuodesta 2014, kun Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta, minkä jälkeen Venäjä-mieliset separatistit julistivat kansantasavallat Donbassiin ja Luhanskiin Itä-Ukrainassa. Krimin valtauksen jälkeen Venäjä sai kenkää muun muassa Euroopan neuvostosta ja johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmästä.

Sittemmin länsimaiden suhtautuminen Venäjään vaikuttaa pehmenneen. Kesäkuussa Euroopan neuvosto palautti Venäjälle äänioikeuden. Presidentti Macron on väläytellyt myös G8-ryhmän jäsenyyden palauttamista, jos Itä-Ukrainan konflikti saadaan ratkaistua.

–  Venäjä sai länneltä jo suuren myönnytyksen, kun se kutsuttiin takaisin Euroopan neuvostoon, vaikka se ei ollut täyttänyt mitään neuvoston vaatimuksia. EU:n sisäinen tilanne on muuttunut ja yhtenäisyys heikentynyt. Monet EU-maat, kuten Italia, Itävalta ja Unkari haluaisivat myös poistaa Venäjän-vastaiset pakotteet, Moshes sanoo.

Moshesin mukaan pakotteiden poistaminen näyttäisi kuitenkin pahalta, jos Itä-Ukrainan kysymyksessä ei edettäisi edes näennäisesti. Riskinä on, että länsivallat painostavat Ukrainaa liian suuriin myönnytyksiin, jotka horjuttavat maan sisäistä vakautta, Moshes sanoo.

–  Länsivaltojen pitäisi ymmärtää, että Ukrainan epävakauttaminen olisi Euroopalle erittäin huono asia ja jotain, mitä Venäjä voisi edelleen hyödyntää. On rajoja, joita ei pitäisi ylittää Venäjän vaatimusten täyttämiseksi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa