Torstai, 24.1.2019 
Senja
Muuttunut kaupunkikuva

Muuttunut kaupunkikuva: Hukanhauta

  • Karjalainen

Ylempi kartta:

Kartta on vuodelta 1964. Hukanhauta oli tuolloin Joensuun laitaa, harvaan asuttua pientaloaluetta, jossa oli paljon metsää ja maatalousmaata. Alueen kehittäminen kaupunkimaisemmaksi oli alkanut, kun ensimmäisen asemakaava vahvistettiin vuonna 1959. Nopeasti sen jälkeen alkoi nousta omakotitaloja Saukon-, Mäyrän- ja Näädänkatujen varsille. Pikkupetoihin viittaavat kadunnimet sopivat vanhoille metsästysmaille. Hukanhautakin tarkoittaa sudenkuoppaa. Nepenmäki-nimi tulee taas tilan omistaneesta liikemies Frithioff Neppenströmistä. Vanhat maatilat esiintyvät monissa kadunnimissä: Hukanhaudalla oli aikanaan muun muassa Lonikin, Norolan, Keinälän ja Santalan tilat. Norolan tilan rakennukset sijaitsevat edelleen Lonikintie 9:ssä. 1960-luvulla Niinivaarantie oli vielä kaupungin eteläinen sisääntulotie. Suunnitelma uudesta kuutostiestä näkyy katkoviivana: valtatie olisi kulkenut Hukanhaudan ja Repokallion välissä. Ilomantsintiestäkin näkyy vasta suunnitelma, jossa se olisi linjattu nykyistä etelämmäksi. Kartassa näkyvistä kaduista on hävinnyt Lylyntie, joka oli reitti Karsikon suuntaan.

 

Alempi kartta:

Hukanhauta tiivistyi vaiheittain, kertoo asukasyhdistyksen julkaisema kirja Kylästä kaupunginosiksi. Entisille marjamaille Hakamaalle ja Marjamaalle saatiin asemakaavat 1970-luvun alussa, samoin Hukanhaudan vanhan koulun ympäristöön. Opotta, jonka rakentaminen alkoi 1970-luvun lopulla, oli ollut kaupungin karjahaka. Alue tunnetaan nimistään: Karjamäentie, Laiduntie, Paimenpojantie. Petäikkölässä alettiin muurata tiilitaloja 1980-luvun alussa. Kaupungin tontinjaossa tuohon aikaan olivat etuoikeutettuja perheet, joissa ainakin toisen puoliso työpaikka oli joen samalla puolella. Viskaalintie ja Häkkisentie, joiden ympäristössä ryhdyttiin talonrakennukseen vuoden 1983 jälkeen, on nimetty Savikkolan tilan omistaneen kaupunginviskaali Sakari Häkkisen mukaan. Ometarhantie muistuttaa tilan omenapuista, jotka vieläkin tuottavat runsaan sadon. Viskaalintien eteläosaa alettiin rakentaa 1980-luvun lopulla. Ilomantsintie valmistui 1970-luvun alussa. Läpikulkuliikenne rauhoittui, kun uusi Valtatie 6 eli Imatrantie avattiin vuonna 1978.