Keskiviikko, 15.7.2020 
Rauni, Rauna
Scifest

Mikrobit uhkana Suomenkin vesissä

  • Karjalainen
  • Tristen Tooming
Lassi Pirinen Joensuun lyseon lukiosta testaa veden kovuutta. Lassi Pirinen Joensuun lyseon lukiosta testaa veden kovuutta.

Vesistömme ovat puhtaita ja turvallisia. Näin Suomessa on totuttu ajattelemaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan likaantuneet vedet voivat olla terveysuhka Suomessakin. Merkittävimpänä riskinä hän näkee mikrobiologiset uhat, erityisesti noroviruksen aiheuttamat epidemiat.
- Valitettavasti tilanne on se, ettei luonnonvesiä voi suositella juomaan sellaisenaan. Suomenkin vesistöihin on pesiytynyt ärhäkkä noroviruskanta.
Tehokkaat vedenpuhdistusmenetelmät tuhoavat taudinaiheuttajamikrobit pintavesistä, mutta pohjavesi päätyy usein käyttöön sellaisenaan. Varsinkin keväisin sulamisveden mukana pohjavesiin voi joutua vatsatautia aiheuttavia noroviruksia.

Sulavat lumet voivat tulviessaan joutua rantojen läheisyydessä sijaitseviin kaivoihin, jolloin vedestä tulee juomakelvotonta.
Toisekseen lähellä maanpintaa kulkevat pohjavedet voivat saastua, kun sulamisvesi ei ehdi suodattua ennen sekoittumistaan siihen.
- Käytännössä pintavesi siis imeytyy suoraan pohjavedeksi, Miettinen tiivistää.
Vain suurimmilla pohjavesilaitoksilla on käytössään desinfioiva uv-käsittely.
Talvikaan ei tapa noroviruksia, harvinaisemmat kampylobakteerit se sen sijaan tuhoaa. Salmonellaakin merkittävämpi kampylobakteeri kantautuu Suomeen yleensä ulkomailta, joko saastuneen ruoan tai matkailijoiden mukana.
Vaikka kampylobakteeri on Suomessa satunnaisempi, sitä voidaan pitää huomattavana uhkana sen leviämistavan vuoksi. Bakteeri on zoonoosi, eli se tarttuu myös eläimestä ihmiseen.
Taudinaiheuttajamikrobien ohella myös veden kemikaalit, levät ja raskasmetallit saattavat aiheuttaa terveysongelmia.
- Lääkeaineita voi päätyä jätevesien kautta luontoon. Kapean väestöpohjamme vuoksi pitoisuudet ovat kuitenkin hyvin pieniä, vaikka syömmekin esimerkiksi särkylääkkeitä kouratolkulla, Miettinen selvittää.

Suomalaisten tutkimusten mukaan kipulääkejäämäpitoisuudet jokivesissäkään eivät ole kuin kymmenesmiljoonasosa grammaa litrassa.
 Vaikka vähäiset pitoisuudet eivät ole tällä hetkellä terveyshaitta ihmisille, joillekin vesistöjen eliöille ne aiheuttavat vahinkoa. Kemikaalien määrän vielä jatkuvasti kasvaessa päästään tulevaisuuden haasteeseen.
Miettisen mukaan esimerkiksi jätevedenpuhdistamoille voidaan jatkossa asettaa uusia vaatimuksia, sillä monien mikrobien lailla useat kemikaalit läpäisevät nykyisenlaiset puhdistusprosessit.
- Ongelmat ovat muualla kuitenkin aivan toisentasoiset. Onneksi tämä on Suomi.
Kansainvälisesti verrattuna vesiemme laatu on erinomainen. Pintavedestäkin saa juomakelpoista esimerkiksi mökillä.
- 2-3 minuutin kiehautuksella jopa norovirukset tuhoutuvat varmasti.
Ilkka Miettinen luennoi Scifestissa keskiviikkona vesistöjen likaantumisen aiheuttamista terveysriskeistä.

Aino Heiskanen, Henna Hirvonen

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi