Tiistai, 20.11.2018 
Jalmari, Jari
Kaupallinen yhteistyö

Mitä antibioottivapaa kasvatus tarkoittaa?

  • Kaupallinen yhteistyö: Atria
Eläinlääkäri Taneli Tirkkosen mukaan antibiootittomuus takaa äärimmäisen laadun kaikessa toiminnassa. Eläinlääkäri Taneli Tirkkosen mukaan antibiootittomuus takaa äärimmäisen laadun kaikessa toiminnassa.

Moni possu kasvaa Suomessa nykyään täysin ilman antibiootteja. Jokaisella possulla on oma tunniste, joka varmistaa antibiootittomuuden.

Olivatpa kyseessä ihmiset tai eläimet, on äärimmäisen tärkeää, että antibiootteja ei käytetä turhaan. Antibioottien liiallinen käyttö kiihdyttää antibioottiresistenttien eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut antibioottiresistenssin leviämisen yhdeksi suurimmista globaaleista terveysuhkista. 

Atria vastaa uhkaan antibioottivapaalla tuotannolla. Kaikki Atria Perhetila -merkitty possunliha on nykyään täysin antibioottivapaasti kasvatettua. Antibiootiton kasvatus on ylipäätään mahdollista siksi, että Suomessa possut ovat yleisesti ottaen poikkeuksellisen terveitä. Eläinlääkärien ja possutilallisten vuosikymmeniä kestänyt työ yhdistettynä suotuisaan maantieteelliseen sijaintiin ovat vaikuttaneet siihen, että suomalaisilla possuilla ei ole muualla maailmassa yleisiä sairauksia.

 – Meillä myös eläinten hoito, olosuhteet ja rehustus ovat paremmat kuin muualla maailmassa. Kun perusta on kunnossa, eläimet voivat hyvin ja sairastavat vähän. Lääkitystarve on kansainväliselläkin mittapuulla äärimmäisen matala, eläinlääkäri Taneli Tirkkonen sanoo.

Miten possut sitten saadaan pysymään terveinä? Erinomaisella hoidolla, rehulla ja olosuhteilla. Possuilla on tarpeeksi tilaa ja virikkeitä, ne saavat elää oikeassa lämpötilassa eivätkä kärsi vedosta. Possuilla on myös jatkuvasti raikasta vettä tarjolla, ja niiden syömä rehu tulee Atrian omalta tehtaalta ja tuottajan omilta pelloilta, joka varmistaa sen laadun ja puhtauden. Erinomainen hygienia kaikin puolin on tärkeä tekijä possujen terveyden ylläpidossa. 

– Kaikki on tehty niin hyvin kuin osataan, ja jos huomataan parannettavaa, se tehdään. Antibiootittomuus takaa äärimmäisen laadun kaikessa toiminnassa, Tirkkonen tiivistää.

Korvamerkki kertoo antibiootittomuudesta

Antibiootiton kasvatus todennetaan aukottomalla seurantajärjestelmällä. Näkyvin osa tätä on imeville possuille laitettava korvamerkki, joka seuraa possua aina teuraaksi saakka. Jos jotakin possua jouduttaisiin jossain vaiheessa lääkitsemään antibiooteilla, otetaan kyseiseltä possulta korvamerkki pois.

– Jos korvamerkki joudutaan ottamaan pois, se harmittaa tilallista. Siksi tämä johtaa positiiviseen kehittämiseen. Halutaan tehdä asiat vielä paremmin, jotta possuja ei tarvitsisi lääkitä, Tirkkonen kertoo.

Parhailla tiloilla on päästy jopa 95% antibiootittomuuteen ja keskimääräinen luku on toistakymmentä prosenttia matalampi. Tirkkonen muistuttaa, että tarvittaessa possut kyllä lääkitään antibiootilla jos se todellakin on tarpeen. Sairaita eläimiä ei jätetä hoitamatta, vaan ne hoidetaan ja tarvittaessa myös lääkitään eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa. Ennaltaehkäisevästi tai rutiininomaisesti possuja ei ole Suomessa saanut lääkitä miesmuistiin vaikka tämä on vielä nykypäivänä rutiinia jopa monessa EU-maassakin.

Ilman antibiootteja kasvatetun possun liha pidetään erillään myös Atrian tehtaalla, mikä vaatii tuotantoprosessilta paljon. Yhdestä possusta kun saadaan osia moneen eri tarpeeseen. Kaupassa myytävä possunliha voidaan Atrialla jäljittää aina yksittäiseen possuun saakka. Tämä vaatii tarkkaa dokumentointia ja seurantaa koko possun elinkaaren ajan.

Antibiootiton tuotanto torjuu osaltaan antibioottiresistenssiä

Antibiootittomaan kasvatustavan tärkeimpiä syitä on antibioottiresistenssin torjuminen. Monissa maissa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille rutiininomaisesti. Niitä käytetään eläinten kasvun edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä enemmän syntyy resistenttejä bakteerikantoja, joihin eivät tehoa enää mitkään käytössä olevat antibiootit. Niin sanotut superbakteerit ovat maailmalla jo suuri ongelma, ja mitä enemmän ihmiset ja elintarvikkeet reissaavat, sitä nopeammin ja todennäköisemmin uhattuna ovat myös suomalaiset kuluttajat.

– Resistenttien bakteerikantojen syntyyn vaikuttaa antibioottien käyttö niin ihmisten, lemmikkien kuin tuotantoeläintenkin lääkinnässä. Myös matkailu vaikuttaa kantojen leviämiseen. Me Atrialla voimme vaikuttaa tuotantoeläimiin ja pyrkiä hoitamaan oman tonttimme.

Sisältö on Karjalaisen yhteistyökumppanin tuottamaa.