Keskiviikko, 18.9.2019 
Tytti, Tyyne, Tyyni
Kaupallinen yhteistyö

Voimattomuudessakin voi piillä sydänsairaus − rasituskoe paljastaa ongelmat

  • Kaupallinen yhteistyö: Mehiläinen lääkärikeskus
Maria Mielonen tiedusteli kliinisen rasituskokeen aikana oireita aktiivisesti liikuntaa harrastavalta Pasi Taskiselta, joka hakeutui tutkimukseen koettuaan kesälomallaan lieviä sydänoireita. Maria Mielonen tiedusteli kliinisen rasituskokeen aikana oireita aktiivisesti liikuntaa harrastavalta Pasi Taskiselta, joka hakeutui tutkimukseen koettuaan kesälomallaan lieviä sydänoireita.

Mainos. Rintakipu, rytmihäiriöt ja hengenahdistus ovat selkeitä merkkejä sydänsairauksista, mutta vaikeammin tunnistettavia oireita sivuutetaan turhan usein olankohautuksella.

Esimerkiksi sydämen verenkiertoa heikentävä sepelvaltimotauti voi ilmetä kivun sijaan suorituskyvyn laskemisena ja yleisenä voimattomuutena.

– Muita syitä uupumukseen voivat olla sydänlihassairaudet. Esimerkiksi sydänlihassarkoidoosissa sydänlihas on tulehtunut. Rasituksessa ei nouse pulssi, tai se on epätasainen: ihminen ei yksinkertaisesti jaksa, kun sydämestä ei vain irtoa enempää kierroksia, kertoo Mehiläinen Joensuun lääkärikeskuksessa työskentelevä kardiologi Pirjo Mäntylä.

Yksi keino oireilun syyn selvittämiseen on kliininen rasituskoe eli rasitus-EKG.

– Rintakipujen selvittelyssä se on vanhemmalla väestöllä ensisijainen tutkimus. Rasituskoe on turvallinen ja usein hyvä vaihtoehto röntgenkuvauksille, joissa altistuu röntgensäteille. Rakenteellisia sydänsairauksia, kuten läppävikoja, tutkitaan useimmiten ultraäänitutkimuksilla, mutta myös niiden merkityksellisyyttä voidaan selvittää rasitus-EKG:n avulla.

 

Pirjo Mäntylä havaitsee mahdolliset rytmihäiriöt ja sepelvaltimotaudin aiheuttamat muutokset sydämen toiminnassa suoraan sydänfilmiltä.

Poikkeamat näkyvät filmillä

Kliinisiä rasituskokeita on tehty Mehiläisen lääkärikeskukseen hankituilla uusilla laitteilla noin parin kuukauden ajan. Rasituskokeessa potilas polkee kuntopyörällä, jonka polkuvastus kasvaa minuutin välein.

– Asiakkaan on tarkoitus polkea tiettyä nopeutta niin pitkään kuin vain jaksaa. Itse tutkimus kestää 10–20 minuuttia, riippuen muun muassa asiakkaan kunnosta ja mahdollisesti esiin tulevista oireista. Tutkimus keskeytetään joko maksimaalisen syketavoitteen, jaksamisen loppumisen tai esiin tulevien oireiden vuoksi, selvittää bioanalyytikko Maria Mielonen.

Rasituksen aikana lääkäri seuraa potilaan vointia, sydänfilmiä, verenpainetta ja happisaturaatiota.

– Rytmihäiriöt näkyvät sydänfilmissä, jos niitä esiintyy. Sepelvaltimotaudissa tulee tiettyjä muutoksia sydänfilmiin, jota seurataan ihan koko ajan.  Potilaan vointia tiedustellaan, ja seurataan muun muassa ihon väriä, hengästymistä, ja miten hän pystyy puhumaan ja toimimaan, Pirjo Mäntylä toteaa.

 

Kliinisessä rasituskokeessa potilaan sydämen toimintaa seurataan 12-kytkentäisellä EKG:lla ja automaattisella verenpainemittauksella.


Tarkistaminen kannattaa

Kliiniseen rasituskokeeseen osallistuminen voi tulla aiheelliseksi erilaisissa elämäntilanteissa. Pirjo Mäntylä suosittelee sydämen terveyden tarkistamista esimerkiksi vaativaa liikuntaharrastusta aloitteleville keski-ikäisille, mikäli heillä on selkeitä riskitekijöitä, kuten korkea kolesteroli tai verenpaine, diabetes tai vahva sukurasite sydän- ja verisuonisairauksille.

– Silloin kannattaa käydä ensin testeissä, varsinkin, jos rasituksessa on jotakin oiretta. Ennen kuin rasituskoetta ryhdytään tekemään, kardiologi haastattaa ja tutkii potilaan, ja selvittää vielä, onko tutkimus tarpeen ja kyseiselle henkilölle turvallista tehdä.

Rasituskokeella voidaan arvioida myös potilaan työkykyä. Esimerkiksi ammattiautoilijoiden on pidettävä erityisen hyvää huolta terveydestään.

– Tutkimukseen pääsee hyvin nopeallakin aikataululla. Juuri siinä on etu käydä yksityisellä puolella tutkimuksessa, Maria Mielonen tähdentää.

Levossa olevan terveen henkilön sydänfilmi on tasainen.




Sisältö on Karjalaisen yhteistyökumppanin tuottamaa.