play

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Vähemmän on nyt enemmän kansainvälisessä yhteistyössä

Janne "Rysky" Riiheläinen

Suomalaiseen puolustuspolitiikkaan ja ennen kaikkea maanpuolustustahtoon kuuluu voimakas eetos itse, jopa yksin pärjäämisestä. YYA-Suomelle kaikki toiminnallisempi sotilaallinen yhteistyö rauhanturvaamisen lisäksi oli kauhistus. Länteen päin sitä ei saatu tehdä eikä itään haluttu. Nyt tilanne on kovin toisenlainen.

Viime viikolla Ruotsi, Norja ja Tanska solmivat puolustusyhteistyötä koskevan sopimuksen. Pääkirjoituksia myöten heräsi kysymys, miksei Suomi ole mukana.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vakuutti, että kyseinen sopimus on Tanskan salmien puolustukseen tähtäävä, alueellinen sopimus. Suomi itse solmi vastikään vastaavan Ruotsin ja Norjan kanssa koskien pohjoisia alueita.

Nämä sopimukset eivät ole sitoumuksia siitä, miten toimittaisiin konfliktin tai sodan tilanteessa. Niillä mahdollistetaan sotilaallisen yhteistyön edellytysten rakentamista. Nykyaikainen sotavoima on monimutkainen kokonaisuus, ja eri maiden asevoimien yhteistoiminta on vielä monimutkaisempaa.

Siksi edes mahdollisuus puolustautua yhdessä vaatii pitkäjänteistä sopimista ja yhteensovittamista.

Suomella on useita tällaisia yhteiseen toimintakykyyn tähtääviä sopimuksia. Keskeisimmät kumppanit ovat Ruotsi ja Yhdysvallat. Myös muiden pohjoismaiden ja Naton kanssa on solmittu erilaisia yhteistyötä ja harjoittelua mahdollistavia sopimuksia.

Suomi kuuluu myös erilaisiin kokoonpanoihin, joissa muodostetaan toimivia sotilaallisia kokonaisuuksia. Presidentti Sauli Niinistön voimakkaasti ajama EU:n puolustuspoliittinen ulottuvuus sisältää asioiden mahdollisesti edetessä yhä enemmän sotilaallisen yhteistyön rakenteita.

Suomen puolustuspoliittisten sopimusten verkostoa on joku nimittänyt onnistuneesti himmeliksi. Meillä ja muualla solmitaan nyt jatkuvasti erilaisista sopimuksista koostuvia, himmelimäisiä rakenteita.

Paljon kohua herättänyt Yhdysvaltain, Australian ja Ison-Britannian AUKUS-yhteistyö sisältää asekauppojen lisäksi järeämpää sitoutumista. Näillä mailla on yhteisiä etuja ja niiden pohjalta on rakennettu kaikkia palveleva kokonaisuus.

Ranska ja Kreikka julkistivat juuri suuren asekaupan, ja siinäkin kerrotaan olevan mukana tällainen strateginen ulottuvuus. Ranska on jo pitkään tukenut Kreikkaa sen konfliktissa Turkin kanssa.

Nämä kahden tai muutaman maan väliset sopimukset ovat lisääntyneet kansainvälisessä politiikassa. Monenkeskiset järjestelmät, oli kyse sitten YK:sta tai Natosta, ovat hankaluuksissa, koska niiden jäsenmaat eivät pääse yhteisymmärrykseen.

Sen sijaan pienemmällä porukalla, jolla on yhteisiä etuja tai uhkia, sopimuksiin päästään. Alan tutkimuksessa tätä siirtymää nimitetään multilateralismin taantumiseksi ja minilateralismin nousuksi.

Minilateralismin nousu vaikuttaa Suomessa pian tehtävään päätökseen Hornetien korvaajasta. Mukana on Suomen läheisiä kumppaneita, jotka ovat tarjonneet osaksi kauppaa myös syvempiä ulottuvuuksia.

Yhdysvalloissa 15 edustajainhuoneen demokraatti- ja republikaanijäsentä juuri kirjelmöi yhdessä Valkoiselle talolle, että se tukisi poliittisesti yhdysvaltalaisyhtiöiden asemyyntiponnisteluja Suomeen.

Ruotsi on kuvannut, miten maiden ilmapuolustuksen yhteensovittaminen etenisi Gripenin hankinnan myötä.

Niinistön kanssa tiiviisti tekemisissä oleva Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tuskin jättänyt tilaisuutta käyttämättä mainitakseen ranskalaisen Rafaele-hävittäjän hankinnan luomista mahdollisuuksista.

Käytännössä minilateralismin keskeisyys tarkoittaa lisää vaikeutta HX-hankintaan. Nyt on paitsi valittava se Suomelle sopivin kokonaisuus, myös minimoitava osattomiksi jääneiden mielipaha päätöksestä.

Himmelin rakentaminen on aina tarkkaa puuhaa.

jviriihelainen@gmail.com

Kirjoittaja on joensuulainen turpobloggari ja tietokirjailija sekä kotimaisen sekä kansainvälisen politiikan penkkiurheilija.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi