play

Kolumni: Kaappeihin kerääntyneet kymmenen taikinakulhoa pysäyttivät miettimään kulutustottumuksiani - uutuudenviehätys houkuttaa ostamaan, vaikka vanhakin kelpaisi

Anna Suoniemi

Kymmenen taikinakulhoa, kymmenen nuolijaa ja seitsemän lastaa.

Muun muassa nämä löysin ja laskin, kun pakkasin ja purin tavaroitani muuttoa varten. Samalla mietin, onko tässä mitään järkeä - omistaa jopa kymmenen esinettä, joiden käyttötarkoitus on keskenään sama.

Puhelu Kuluttajatutkimuskeskuksen professorille Visa Heinoselle vahvistaa, ettei kuluttamisessa aina ole kyse järjestä - ainakaan pelkästään.

Myös tunteella on Heinosen mukaan suuri vaikutus siihen, mitä ostamme. Yksi saa mielihyvää ostamisesta, toinen siitä, että pystyy hillitsemään halunsa ostaa jotain tarpeetonta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Itse tunnistan kuuluvani näistä ensimmäiseen ryhmään. Jos olo on levoton ja satun olemaan kaupungilla, pieni heräteostos voi rauhoittaa mielen. Ei tarvinne kaukaa etsiä syytä kodin tavarapaljouteen.

On hyvä ymmärtää halun ja tarpeen ero. Jos ajatus viedään äärimmilleen, tarvitsemme lopulta hyvin vähän: vettä, ruokaa, unta ja suojaa.

Haluja sen sijaan on monenlaisia - ja niillä on tapana kasvaa sitä mukaa, kun elintasomme nousee. Miljonääri kokee tarvitsevansa paljon enemmän kuin Mumbain slummin asukas, tiivistää Visa Heinonen.

Ylipäätään on etuoikeutettua voida miettiä, mitä hankkii, tai tuskastella omistamiensa tavaroiden määrää. Monessa paikassa hankintapäätöksen ratkaisee yhä se, mitä on saatavilla ja mihin on varaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Meidän kulutusyhteiskunnassa elävien tapana on haluta varsinkin uusia asioita. Heinonen nostaa esimerkiksi puhelimen: uusi kännykkä tuntuu hetken aikaa ihanalta, mutta jo vuoden kuluttua saattaa alkaa vilkuilla uusia malleja. Entinen toimii yhä mutta on vanha.

Ehkä juuri uutuudenviehätyksen takia minäkin olen tullut ostaneeksi aina vähän uudenlaisen nuolijan, vaikka taikinakulhot saisi kaavittua tyhjiksi entisilläkin.

Kuluttamiseen ja omistamiseen liittyy monenlaisia arvoja.

Nykyisin trendikkääksi on noussut kestävä kulutus - se, että mietitään oman kulutuksen seurauksia. Uuden sijasta saatetaan ostaa käytettyä, vuokrata tai hankkia harvemmin tarvittavia asioita yhteisesti omistettaviksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Minäkin harkitsin, ehdottaisinko naapurille ruohonleikkurin yhteisomistusta. Laitetta kun tarvitsee melko harvoin, ja se viettää valtaosan ajastaan varastossa.

Lopulta marssin kuitenkin kauppaan ja ostin omaan varastoon oman ruohonleikkurin odottamaan, että se noin kerran viikossa pääsee käyttöön.

Selvästikään en vielä kuulu siihen uuteen kuluttajien sukupolveen, joka osaa katsoa omistamista erilaisesta näkökulmasta kuin ennen.

Visa Heinonen on kuitenkin toiveikas, että tällainen uusi sukupolvi on kasvamassa ja voi tehdä kestävästä kuluttamisesta entistä yleisempää. Onhan kasviproteiinejakin yhä useamman sekasyöjän lautasella.

Ehkä muutaman vuoden päästä on jo luontevaa mennä soittamaan naapurin ovikelloa ja ehdottaa kimppaomistamista.

Tavoissamme kuluttaa näkyvät myös menneiden sukupolvien tavat.

Visa Heinosen mukaan kulutustottumukset periytyvät vahvasti, ja vanhemmat ovat tässäkin esimerkkeinä lapsilleen.

Vähitellen olemme ehkä kuitenkin pääsemässä irti ajatuksesta, että kaikki mahdollinen on säilytettävä, jos esinettä joskus vaikka sattuisi tarvitsemaan. Jugurttipurkkikokoelma keittiön yläkaapissa on monelle tuttu näky.

Omista kaapeistani noita pinoja ei sentään enää löydy, vaikka tilan täyttävätkin ne kymmenen taikinakulhoa. Tavat siis muuttuvat ajassa, vaikka muutos olisikin hidasta.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi