Pörssisähköpakko auttaisi energiamurroksessa, mutta asiantuntijat haluavat jättää vallan kuluttajille

Jos kaikilla suomalaisilla olisi pörssisähkösopimus, se tasoittaisi viime viikon perjantain kaltaisia kulutus- ja hintahuippuja. Sähkömarkkinoiden asiantuntijat eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle, että pörssisähkösopimusten osuutta lähdettäisiin esimerkiksi lainsäädännöllä lisäämään.

–  Sähkön säästämisen ja kulutuksen ajoituksen näkökulmasta olisi ilman muuta parempi, että vielä useammat olisivat pörssisähkösopimusten piirissä. Toinen näkökulma on, että ihmisillä on oltava vapaus valita, minkälaisen sähkösopimuksen he haluavat ottaa, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

Myös Fingridin yksikön päällikkö Maarit Uusitalo pitää pörssisähkösopimuksia sähkön säästämisen kannalta otollisina, mutta toisaalta myös kuluttajien intressit täytyy huomioida.

–  Kaikkea ei voida rakentaa järjestelmän tarpeiden mukaan. Järjestelmäpuolen tarpeet eroavat kuluttajien tarpeista, Uusitalo sanoo.

Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota ajoi energiamarkkinat uuteen asentoon. Tuulivoiman lisääntyminen sähköntuotannossa on johtanut tuotantomäärien entistä voimakkaampaan vaihteluun. Kun sähköntuotanto vaihtelee, kuluttajien olisi hyvä mukauttaa kulutustaan sen mukaan.

Tähän suuntaan ollaan menossa, sillä pörssisähkösopimusten osuus on lisääntymässä ja markkinoille on tulossa erilaisia hybridimallisia sähkösopimuksia.

^{Nordic Green Energy} -yhtiön marraskuussa teettämän kyselyn mukaan pörssisähkösopimusten määrä kaksinkertaistui vuoden 2023 aikana. Kyselyn perusteella pörssisähkösopimusten osuus kaikista sähkösopimuksista oli 29 prosenttia.

Riku Huttusen mukaan kuluttajia houkuttelee pörssisähkösopimusten piiriin ennen muuta pörssisähkön edullisuus kiinteähintaiseen sähköön verrattuna. Hänen mukaansa hintaero voi olla yksittäisistä hintapiikeistä huolimatta pitemmällä aikavälillä kymmeniä prosentteja pörssisähkön eduksi.

–  Uskon, että tällainen kehitys syntyy luontevasti markkinoiden ja kuluttajien oman harkinnan kautta. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa yrityksiä. Ne yritykset, joille sähkö on merkittävä tuotannontekijä, katsovat hyvin aktiivisesti sähkön hintaa, Huttunen sanoo.

^{LUT-yliopiston} energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro uskoo, että sähkömarkkinoilla yleistyvät myös erilaiset hybridimalliset sähkösopimukset, joissa eri tavoin yhdistyvät kiinteähintaisten ja pörssisähkösopimusten hyvät puolet eli sähkön hinnan vakaus ja toisaalta hyötyminen pörssisähkön edullisista hinnoista.

Vuoden 2022 tapahtumien jälkeen markkinoille tulleiden hybridisopimusten osuus kaikista sähkösopimuksista on Nordic Green Energyn kyselyn mukaan vain kolme prosenttia, mutta kuluttajat ovat olleet niistä kiinnostuneita.

Honkapuro uskoo myös, että teknologinen kehitys tuo tullessaan entistä enemmän automaatioon perustuvia ratkaisuja, joilla sähkönkulutusta – esimerkiksi lämmitystä tai sähköauton lataamista – voidaan siirtää automaattisesti kalliilta huipputunneilta halvemmille tunneille.

Honkapuron mukaan automaatiojärjestelmiin tarvittava teknologia ei ole kallista.

–  Laitteet ovat suhteellisen edullisia, ja niiden hinnan säästää automaation avulla aika nopeasti sähkölaskussa, Honkapuro sanoo.

Honkapuro arvioi, että jo vuoden kuluttua sähkömarkkinoista käytävä keskustelu on toisen näköistä, kun uudenlaiseen tilanteeseen on paremmin sopeuduttu.

Asiantuntijat: Kiinteähintaisten sopimusten haltijat eivät ole markkinoiden vapaamatkustajia

Sähkömarkkinoiden asiantuntijat eivät allekirjoita ajatusta siitä, että kiinteähintaisen sähkösopimuksen haltijat olisivat eräänlaisia sähkömarkkinoiden vapaamatkustajia, koska heillä ei ole samanlaisia kannustimia sähkön säästämiseen kulutushuippujen aikana kuin pörssisähkösopimusten haltijoilla.

Fingridin yksikön päällikkö Maarit Uusitalo arvioi, että myös kiinteähintaisten sähkösopimusten haltijat leikkasivat kulutustaan tai siirsivät sitä muihin ajankohtiin viime viikon perjantaina, jolloin sähkön hinta kävi tämän talven tähänastisessa huippulukemassa.

Tammikuun 5. päivän sähkönkulutus alitti Fingridin ennusteen lopulta tuntuvasti eli noin tuhannella megawatilla sen jälkeen, kun Fingrid ja työ- ja elinkeinoministeriö olivat kehottaneet suomalaisia sähkönsäästöön ja kulutuksen siirtämiseen pois huipputunneilta.

Pudotus sähkönkulutuksessa oli siinä määrin suuri, että Uusitalo uskoo, että siihen osallistui kuluttajia riippumatta siitä, millainen sähkösopimus heillä on.

– Aika vastuullisesti ihmiset ovat käyttäytyneet, kun on tosi kyseessä, Uusitalo sanoo.

^{Uusitalo ja} Energiaviraston markkinaryhmän johtaja Antti Paananen vertaavat kiinteähintaisia sopimuksia vakuutuksiin, joilla kuluttajat voivat ostaa itselleen mielenrauhan sähkön hintojen heittelyltä.

Paanasen mukaan on ymmärrettävää, että monet voivat haluta mahdollisimman vakaan ja ennustettavan sähkön hinnan, vaikka se olisikin pidemmällä aikavälillä pörssisähkösopimusta kalliimpi.

– Pörssisähkösopimuksissa sähkölaskun suuruus voi vaihdella suurestikin kuukaudesta toiseen. Tällöin kuluttajalta pitää löytyä taloudellista puskuria näiden vaihtelujen kattamiseen. Kaikilla ei välttämättä tällaista puskuria ole, Paananen sanoo.

– Monilla ihmisillä kaikki raha, mikä tulee myös menee eikä ole varoja tällaisiin yllättäviin menoihin. Jokaisen kuluttajan on voitava valita, millainen sopimus hänelle parhaiten sopii.