Stubb: Pidän tärkeänä, että presidentistä ei tule työmarkkinakiistan osapuolta

Presidentti Alexander Stubb sanoo pitävänsä tärkeänä, ettei presidentistä tule osapuolta työmarkkinakiistassa. Stubb kommentoi asiaa maakuntamatkallaan pitämässään lehdistötilaisuudessa Joensuussa keskiviikkona.

Stubb kertoi toivovansa, että hallitus ja työmarkkinaosapuolet löytäisivät ratkaisuja, joilla Suomen talous saadaan kuntoon.

– Toivon, että voimme yhdessä pohtia parhaita ratkaisuja, joilla saadaan Suomen talous kasvuun ja maahan investointeja sekä työllisyystilanne toimimaan, presidentti muotoili.

Hänen mukaansa tiukoissa paikoissa olisi tärkeää, että kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan myös siinä, miten he puhuvat toisistaan. Presidentti painotti ratkaisujen löytämistä.

– On aina helppoa kritisoida, mutta huomattavasti vaikeampaa löytää ratkaisuja. Kyllä tässä kaikki ajavat Suomen parasta, Stubb sanoi.

^{Laajat poliittiset lakot} jatkuvat jo kolmatta viikkoa. Aiemmin keskiviikkona SAK ilmoitti, että lakot jatkuvat ainakin vielä viikolla eli huhtikuun ensimmäisen viikon loppuun asti.

Ay-liike vastustaa lakoilla Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajamia työmarkkinauudistuksia, joilla puututaan muun muassa lakko-oikeuteen ja palkkaneuvotteluihin.

Lakossa on yhteensä noin 7 000 Teollisuusliiton, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Rakennusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Sähköliiton työntekijää.

Neste ilmoitti tiistaina, että lakon pitkittyminen on alkanut aiheuttaa häiriöitä polttoaineiden jakeluun sen asemille ja että tilanne pahenee lakkojen pitkittyessä.

Stubb kertoi keskittyneensä lakkoasiassa erityisesti huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin ja olleensa yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen.

– Keskustelin viimeksi tiistaina Huoltovarmuuskeskuksen johtajan kanssa. Olen ymmärtänyt, että keskus ja Teollisuusliitto ovat päässeet yhteisymmärrykseen polttoainejakelun ylläpitämisestä ja tätä kautta huoltovarmuudesta, Stubb kertoi.

^{Stubbilta kysyttiin} tilaisuudessa kommenttia myös lausuntokierroksella olevaan kiisteltyyn rajalakiin. Lailla on tarkoitus torjua niin sanottua välineellistettyä maahantuloa Suomeen esimerkiksi itärajalla.

Laki antaisi hallitukselle mahdollisuuden rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan. Tällainen laki saattaa olla ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa.

Stubb korosti keskiviikkona lain merkitystä paitsi Suomen turvallisuuden myös rajaliikenteen avaamisen kannalta.

Suomen itäraja on ollut kiinni jo kuukausia, koska sen kautta alkoi tulla viime vuonna harvinaisen paljon turvapaikanhakijoita Venäjältä. Ilmiötä on Suomessa pidetty laajasti Venäjän masinoimana hybridioperaationa.

– Jos Venäjän kaltainen valtio käyttää ihmisiä aseena, keinovalikoimassa pitää olla jokin tapa, jolla toiminta voidaan pysäyttää, Stubb sanoi.

– Rajan sulkeminen on toistaiseksi toiminut, mutta rajaa ei voi pitää kiinni ikuisesti. Siksi on löydettävä ratkaisu, jolla raja voidaan avata mutta samalla varmistaa, ettei Venäjä enää voi käyttää turvapaikanhakijoita välineellisesti.

Stubb nosti esiin myös ajatuksen, että nykyinen kansainvälinen turvapaikkapolitiikka on aikoinaan rakennettu toisenlaiseen maailmaan, jonka lainalaisuudet eivät enää välttämättä päde.

– Ehkä olemme tulleet tilanteeseen, jossa kansainvälisesti pitää miettiä turvapaikkapolitiikan uudistamista niin, että siinä otetaan myös ihmisten välineellistäminen huomioon, Stubb sanoi.

– Tämä on kaikille suomalaisille hyvin vaikea poliittinen ja moraalinen kysymys. Olen kuitenkin varma, että löydämme siihen ratkaisun.