Kansanopistojen ja kesäyliopistojen rahoitukseen kaavaillaan leikkauksia – myös Joensuun seudun kansalaisopiston toiminta on rehtorin mukaan vaarassa

STT:n tietojen mukaan kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja muiden vastaavien oppilaitosten rahoitukseen kaavaillaan leikkauksia. Lähteistä kerrotaan STT:lle, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä vähimmillään 20 miljoonan ja enimmillään 70 miljoonan euron leikkaukset.

Kyseessä on niin sanottu vapaan sivistystyön koulutus, joka on avointa kaikille eikä koulutus ole tutkintoon tähtäävää.

Esimerkiksi kesäyliopistot järjestävät rahoituksella avointa korkeakoulutusta ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksia. Kansalaisopistot järjestävät kielikoulutusta ja harrastustoimintaa ja kansanopistot muun muassa nivelvaiheen koulutusta nuorille, jotka etsivät suuntaa vaikkapa lukion jälkeen.

Suurin osa vapaan sivistystyön koulutuksesta on sellaista, josta opiskelija maksaa itse osan. Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät pääsääntöisesti oppilaitosten ylläpitäjät itse ylläpitämislupansa rajoissa.

Valtion talousarviossa on tälle vuodelle varattu yhteensä noin 180 miljoonan euron määräraha vapaan sivistystyön toimintaan.

^{Valtiovarainministeriö} (VM) on todennut aiemmin keväällä, että valtion vapaan sivistystyön määrärahoja olisi mahdollista alentaa noin 50–90 miljoonalla eurolla. Perusteluksi se esittää, että yleissivistävyys- tai harrastustavoitteisesti opiskelivat keskimääräistä useammin korkeasti koulutetut sekä toimihenkilöasemassa työskentelevät.

–  Heillä on tyypillisesti taloudelliset mahdollisuudet maksaa opiskelunsa kustannukset itse, todettiin VM:n maaliskuussa julkaisemassa meno- ja rakennekartoituksessa.

Kartoituksen tavoitteena on tarjota vaihtoehtoisia toimia, joilla julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa tulevina vuosina.

Joensuun seudun kansalaisopiston rehtori Tero Väänänen ja apulaisrehtori Outi Krohns esittävät huolensa asiasta. Heidän mukaansa suunniteltujen leikkausten vaikutukset palvelutarjontaan olisivat tuhoisat ja kansalaisopiston toiminta on vaarassa.

–  Alueemme seudullinen opisto työllistää 300–350 opettajaa vuosittain. Tiedossa on, että opetuksen järjestäminen vähäväkisemmillä alueilla on taloudellisesti kalliimpaa ryhmäkokojen pienuudesta ja opettajien matkakustannuksista johtuen. Taloudellisten resurssien vähentyessä näiden pienien haja-asutusalueilla toteutettavien ryhmien opetusta ei enää pystyttäisi järjestämään. Näin ollen koulutuksen alueellinen saavutettavuus heikkenisi tuntuvasti, Väänänen ja Krohns muistuttavat Karjalaiselle.

^{Opetusalan Ammattijärjestö} OAJ kommentoi mahdollisia leikkauksia viime viikolla blogissaan. Järjestön mukaan kymmenien miljoonien leikkaukset romuttaisivat suomalaisen kansalaisopistoverkoston. Lisäksi järjestö on huolissaan siitä, että jos leikataan toiminnasta, joka ennaltaehkäisee sairauksia ja pahoinvointia, se näkyy myöhemmin entisestään kasvavina sotekuluina.

–  Vapaa sivistystyö on matalan kynnyksen koulutusmuoto, joka esimerkiksi tarjoaa ikääntyneiden ja työkyvyttömien toimintakykyä ylläpitävää koulutusta ja hoitaa maahanmuuttajien kielikoulutusta, blogissa todettiin.

Hallitusneuvotteluja käydään kokoomuksen johdolla neljättä viikkoa. Neuvottelevat puolueet ovat sitoutuneet tekemään mittavia säästöjä julkiseen talouteen tällä vaalikaudella.

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo on sanonut, että haettavien kuuden miljardin euron sopeuttamistoimien mittaluokka ja suunta on se, että suoria säästöjä olisi tulossa neljän miljardin euron edestä.

Muokattu 23.5.2023 kello 9.00: Lisätty Joensuun seudun kansalaisopiston rehtorien näkemys asiasta.