Aleksanteri Kivimäelle yli kuuden vuoden vankeustuomio Vastaamo-oikeudenkäynnissä – "Päämieheni on tietenkin pettynyt"

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Aleksanteri Kivimäen kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen Psykoterapiakeskus Vastaamoa koskevassa jutussa. Vastaamon rikosjuttu on uhrien määrällä mitattuna Suomen historian suurin.

Vastaamon tietojärjestelmä murrettiin marraskuussa 2018 ja samalla kopioitiin yhtiön potilastietokanta. Vastaamoa ja sen asiakkaita kiristettiin myöhemmin ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitettiin verkossa.

Oikeus katsoi tiistaina antamassaan tuomiossa, että Kivimäki tunkeutui oikeudettomasti Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi sieltä Vastaamon potilastietokannan käyttöönsä.

– Kivimäki on julkaissut internetissä yhteensä noin 33 000 Vastaamon potilastietokannassa olleen henkilön tiedot kolmessa eri erässä. Hän on aiheuttanut rikoksellaan suurta kärsimystä ja erityisen suurta vahinkoa, koska tiedot ovat olleet erityisen arkaluonteisia, tuomiossa sanotaan.

^{Aleksanteri Kivimäki}, 26, tuomittiin törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9 200 törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, lähes 21 000 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä. Hänet määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna.

Käräjäoikeus ei hylännyt syyttäjien syytettä miltään osin. Syyttäjä Pasi Vainio kommentoikin STT:lle, että tuomio oli syyttäjän näkökulmasta se mitä haettiin. Vainion mukaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ratkaisi jutun pitkälti syyttäjän käsityksen mukaisesti.

Vainion mukaan syyttäjät eivät ole vielä päättäneet, valittavatko he Kivimäelle langetetun vankeusrangaistuksen pituudesta. Syyttäjät olivat vaatineet Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta.

Kivimäen asianajaja Peter Jaari puolestaan kommentoi tuomiota sanomalla, että hänen päämiehensä on pettynyt. Jaarin mukaan he tulevat ilmoittamaan tyytymättömyyttä tuomioon. Lisäksi hän sanoi olevan "todennäköisintä", että he myös valittavat tuomiosta.

– Kun Kivimäki on kiistänyt alusta asti syyllistyneensä rikoksiin, niin tämän tuomion ja sen perusteella mitä tänään keskusteltiin, kyllä se siltä pahasti näyttäisi, että valitustietä ollaan käyttämässä. Se oli ainakin tämän päivän arvio, Jaari sanoi STT:lle.

^{Oikeus katsoi}, ettei yksikään asiassa esitetty todiste yksinään osoittanut, että Kivimäki olisi syyllistynyt syytteessä kuvattuihin rikoksiin. Samalla oikeus kuitenkin katsoi, ettei yksikään todiste myöskään poissulkenut Kivimäen syyllisyyttä.

– Todistelun arvioinnissa merkityksellistä oli siten näytön arviointi kokonaisuutena. Siinä käräjäoikeus katsoi, että rikokset oli tehty palvelimella, jota Kivimäen oli selvitetty käyttäneen myöntämäänsä enemmän, oikeus toteaa.

Kivimäen myös selvitettiin käyttäneen rikoskokonaisuuden kannalta merkityksellistä salausavainta ja IP-osoitetta tavalla, jonka hän kiisti oikeudenkäynnissä. Merkitystä oli oikeuden mukaan myös sillä, että rikoksen tekemiseen liittynyt palvelinkokonaisuus liittyi Kivimäen osin omistaman yrityksen toimintaan.

Myös yrityksen liiketoiminta-ajatus liittyi oikeuden mukaan olennaisilta osin siihen tapaan, jolla rikoskokonaisuus oli tehty. Oikeuden mukaan yrityksen toiminnan liikeideana on ollut internetin skannaukseen soveltuvan työkalun kehittäminen.

Kivimäen syyllisyyttä tuki oikeuden mukaan myös se, että tämä oli julkaissut nimimerkillään keskustelupalsta Ylilaudalla Vastaamon tietomurtoon ja kiristykseen liittyneitä viestejä tarkoituksenmukaisessa, päämäärätietoisessa ja kiinteästi ajallisessa yhteydessä kiristystoimien kanssa.

Käräjäoikeus piti epäuskottavana, että Kivimäki olisi pystynyt julkaisemaan viestit kyseisellä tavalla, jos hän olisi ollut rikoskokonaisuudesta ulkopuolinen ja saanut siitä tiedon vain Ylilauta-keskustelusta tai esimerkiksi tiedotusvälineistä.

Syyksilukemisen kannalta merkitystä oli myös sillä, että keskusrikospoliisiin tekemän valeoston oli näytetty mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyneen Kivimäen pankkitilille.

^{Syyttäjät vaativat} Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta, joka olisi ollut rikosten enimmäisrangaistus. Oikeus katsoi, että tekojen vakavuus, tekotapa ja Kivimäen erittäin piittaamaton suhtautuminen huomioon ottaen vankeusrangaistuksen pituudeksi tulisi noin kuusi vuotta ja seitsemän kuukautta.

Oikeus otti kuitenkin rangaistusta mitatessaan lieventämisperusteena huomioon sen, että Kivimäki oli puolustajansa välityksin ryhtynyt pääkäsittelyn kuluessa sopimaan ehdollisista sovinnoista tuhansien korvausvaatimuksia esittäneiden asianomistajien kanssa.

– Kivimäen syyksiluetut rikokset ovat olleet erittäin vahingollisia, koska asianomistajien hyvin arkaluonteisia tietoja on jaettu internetiin täysin asianomistajien heikosta tilasta piittaamatta. Asianomistajia on myös kiristetty uhkaamalla julkaista näitä tietoja. Rikoksia on pidettävä erityisen moitittavina, ja ne osoittavat Kivimäessä hyvin suurta syyllisyyttä. Rikokset ovat lisäksi olleet häikäilemättömiä, suunnitelmallisia, valmisteltuja ja niihin liittynyt harkittuja valmistelutoimia. Rikoksilla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, tuomiossa todetaan.

Kivimäen vaatimusta siitä, että rangaistusta lieventävänä olisi otettu huomioon myös asian saama mediajulkisuus, käräjäoikeus ei hyväksynyt. Oikeus totesi, että tapaus on saanut huomattavaa julkisuutta niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Samalla oikeus katsoi, että Kivimäki on itse esiintynyt ja pyrkinyt esiintymään julkisuudessa.

– Ottaen tämän lisäksi huomioon rikosten poikkeuksellisen vakava luonne sekä niistä aiheutuneiden seurausten vakavuus, tapauksen saamaa julkisuutta ei kuitenkaan näissä olosuhteissa voida pitää laadultaan tai laajuudeltaan poikkeuksellisena, odottamattomana taikka mitenkään epäasiallisena.

^{Kivimäki on aiemmin} tuomittu muun muassa American Airlines -lentoyhtiöön ja yhdysvaltalaisviranomaisiin kohdistuneista huijauksista. Hän soitteli perättömiä hätäpuheluita, joiden perusteella yhdysvaltalaispoliisilaitokset lähettivät erikoisjoukkoja ihmisten koteihin ja lentoyhtiö keskeytti lennon.

Kivimäki teki rikokset Espoossa vuonna 2014 ollessaan 16–17-vuotias. Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet niistä loppuvuodesta 2022 kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 80 päiväsakkoon.

Vaikka Kivimäki on aiemmin tuomittu rikoksista, hän ei ole istunut vankilassa rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana, minkä takia hänet katsotaan ensikertalaiseksi. Näin ollen hän voi päästä ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan tuomiosta puolet.

Vastaamon tapausta poliisi alkoi tutkia syksyllä 2020. Kivimäki otettiin kiinni viime vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa.

Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle ja asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöllisyyspapereita. Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että hän oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.

Kivimäki tuotiin Suomeen ja vangittiin. Pääkäsittely hänen syytteistään alkoi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa viime marraskuussa ja kesti useita kuukausia.

^{Psykoterapiakeskus Vastaamon} tietoturvajärjestelyjä on käsitelty erillisessä oikeusprosessissa. Vuosi sitten huhtikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Vastaamon entisen toimitusjohtajan Ville Tapion tietosuojarikoksesta ehdolliseen vankeuteen.

Käräjäoikeus katsoi, että Tapio syyllistyi tietosuojarikokseen, koska hän ei ollut toteuttanut Vastaamossa yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimusta käsiteltävien henkilötietojen pseudonymisoinnista ja salauksesta.

Syyttäjän mukaan Tapio oli myös muun muassa laiminlyönyt riittävästä tietoturvasta huolehtimisen, antanut viranomaisille vääriä tietoja yritykseen keväällä 2019 kohdistuneesta tietomurrosta sekä määrännyt siihen liittyvää dataa tuhottavaksi. Näiltä muilta osin syyte kuitenkin hylättiin. Käräjäoikeuden mukaan osassa väitetyistä teoista näyttöä ei löytynyt, osan kohdalla syyteoikeus oli ehtinyt vanhentua.

Tapio kiisti syytteen ja on valittanut tuomiosta hovioikeuteen. Helsingin hovioikeuden on määrä järjestää asiassa pääkäsittely ensi vuoden toukokuussa.